1. Miksi yleisturvassa on kolme porrasta?

Yleisturva sopeutuu kolmen portaansa parhaiten muuttuviin elämäntilanteisiin ja kannustaa elämäntilanteensa parantamiseen. Portaisuus noudattaa myös nykyistä Kaarlo Tuorin perustuslain tulkinnan lähtökohtaa, jonka mukaan vähimmäistoimeentulo on tarveharkintainen ja matalampi, kuin syyperusteinen perusturva.

2. Onko takuutulo sama kuin perustulo tai negatiivinen tulovero? Miten yleisturva eroaa perustulosta?

Demarinuorten yleisturva tai sen sisältämät osat eivät määritelmällisesti ole perustulo, koska mallissa säilyvät nykyjärjestelmästä sekä tarveharkinta (takuutuloa voi saada vain ollessaan riittävän pienituloinen), syyperusteisuus (yleistuloa saa, kun järjestelmä saa ilmoituksen hyväksystystä syystä olla yleisturvan varassa) että jossain määrin myös vastikkeellisuus (jokaisen yleisturvan piirissä on haettava työtä). Takuutulo on lähempänä ns. negatiivista tuloveroa. Twitterissä on käyty mielenkiintoista keskustelua yleisturvan ja perustulon eroista mm. täällä.

Yleisturva eroaa perustulosta ja puhtaasta negatiivisesta tuloverosta sillä, että se muuttuu asumiskulujen osalta asuinpaikkakunnan ja ruokakunnan koon mukaan. Yleisturvassa on myös perustuloa vahvempi side palveluihin, kun 3 kuukauden jälkeen kaikki ovat palveluiden piirissä.

Suomessa pisimmälle kehitetty perustulomalli on vihreillä. Heidän mallissaan byrokraattiset toimeentulotuki ja yleinen asumislisä säilyvät ja perustulo mukautuu heikosti ihmisen elämäntilanteen muutokseen. Vihreät myös itse myöntävät mallinsa olevan ongelmallinen nuorten, opiskelijoiden ja kotiäitien kannustinloukkujen osalta. Yleisturvassa myös nämä ongelmat on otettu huomioon ja kullekin ryhmälle asetettu ehtoja, joilla tuki mukautuu elämäntilanteeseen mahdollisimman sujuvasti, mutta kannustaa taloudellisesti työllistymiseen, kouluttautumiseen ja muuhun omaan aktiivisuuteen.

3. Mitä yleisturvan käyttöönotto maksaa?

Yleisturva voidaan ottaa käyttöön monella eri tavalla ja eri hintaisina. Täyttämällä kaikki tässä asiakirjassa luetellut ehdot kustannukset tulevat olemaan useissa miljardeissa, mistä syystä olemme esittäneet myös erilaisia mahdollisuuksia kustannusten kattamiselle.

Kustannuksia aiheuttavat mm. uusien ihmisten pääseminen sosiaaliturvan piiriin, sosiaaliturvan tason nostaminen sekä investoinnit tietojärjestelmiin. Kaikilla näillä toimenpiteillä saadaan kuitenkin myös säästöjä toisaalla, joten lopullisten kustannusten arvioiminen on hankalaa.

Uudistuksen tarkkoja kustannuksia ei ole kyetty arvioimaan, koska Demarinuorilla ei ole käytössään mikrosimulointimenetelmiä. Tavoitteena on löytää yhteistyökumppani, jonka kanssa mikrosimulointi onnistuu.

4. Miksi yleisturvassa säilytetään syyperustaisuus ja tarveharkinta? Eikö tämä aiheuta byrokratiaa?

Syyperustaisuus mahdollistaa sosiaaliturvan tason ja ehtojen sopeutuvuuden eri elämäntilanteissa, mikä tuo järjestelmään joustoa. Syyperustaisuus ei koske takuutuloa eli yleisturvan ensimmäistä osaa, joka myönnetään tarveharkintaisesti.

Tarveharkinta on säilytetty, koska mielestämme kaikille maksettava perustulo on liian raskas ja kallis uudistus. Byrokratia ja paperin pyörittäminen vältetään ottamalla käyttöön kansallinen tulorekisteri ja parantamalla tietojenvaihtoa viranomaisten välillä.

5. Onko yleisturva vastikkeeton?

Yleisturvaa alimmalla takuutulo-tasollaan saa automaattisesti, kun tulot putoavat alle takuutulon määrän. Jokaisella yleisturvan piirissä olevalla on kuitenkin aktiivinen työnhakuvelvoite, ellei henkilöllä ole hyväksyttävää syytä, joka vapauttaa hänet työnhausta.

Yleisturva turvaa siis kaikille vähimmäistoimeentulon vastikkeetta, kuten nykyinen toimeentulotuen perusosa, mutta taustalla on jatkuvasti luottamus siihen, että jokainen ihminen haluaa elättää itsensä omalla työllään.

6. Miksi yleisturvassa on ansio-osa?

Määräaikainen ansioturva on välttämätön, jotta palkkatyöstä työttömäksi jäänyt ei putoa välittömästi työttömyyden tai sairauden kohdattua tyhjän päälle samalla, kun menot ovat edelleen työssäkäyvän tasolla (esim. asuntolainan lyhennys, korkea vuokra, perheen elatus jne.). Ansioturva nopeuttaa paluuta työelämään, kun henkilön ei tarvitse hukata energiaansa heti esimerkiksi uuden asunnon etsimiseen. Aikuiskoulutuksessa ansio-osa mahdollistaa opiskelun myös työelämässä oleville. Työssäkäyvien opiskelumahdollisuus on välttämätön, jotta elinikäinen oppiminen, ammattitaidon ylläpito ja päivittäminen ovat mahdollisia.

7. Miksi yleinen asumistuki ja opintotuen asumislisä lakkautetaan?

Kun nykyinen yleinen asumistukijärjestelmä otettiin käyttöön, oli yhtenä sen tavoitteena keskimääräisen asumiskoon kasvattaminen. Tästä syystä järjestelmä laadittiin korvaamaan toteutuneita asuinkustannuksia. 1970-luvun puolivälin jälkeen suomalaisten keskimääräinen asumistiheys on väljentynyt huomattavasti ja mielestämme vanhasta tavoitteesta voidaan luopua.

Nykyisessä asumistukijärjestelmässä on myös monia ongelmia. Järjestelmä on byrokraattinen johtuen toteutuneiden asumiskustannusten seuraamisesta, mikä edellyttää mm. vuokrasopimusten käsittelyä. Asumistuki aiheuttaa myös suurimmat kannustinloukut. Tutkimuksissa asumistukijärjestelmän on havaittu vääristävän asuntomarkkinoita. Osa yleisen asumistuen korotuksista siirtyy aina suoraan vuokratasoon.

Niin yleinen asumistuki kuin opintotuen asumislisäkin ovat nykyisin pahasti alimitoitettuja. Yleinen asumistuki on korkeimmillaan 406,40 €/kk ja opintotuen asumislisä korkeintaan 201,60 €/kk.

Yleisturvassa yleinen asumistuki ja opintotuen asumislisä korvataan yleisturvan asumisosalla.  Asumisen kulut vaihtelevat voimakkaasti eri paikkakunnilla, joten tuen määrään vaikuttavat asuinpaikkakunta ja ruokakunnan koko. Tuki määritellään suhteessa paikkakunnan keskimääräiseen neliövuokraan ja ruokakunnan koko määrittää tuetun asunnon koon. Tiedot asuinpaikkakunnasta ja asumismuodosta päivitetään aina muuton yhteydessä tulorekisteriin, jolloin tarvittavat tiedot ovat aina järjestelmässä. Opiskelijoiden asumisosa voi olla myös yleisturvassa muiden asumisosaa pienempi, jos edullisten opiskelija-asuntojen riittävä tarjonta voidaan turvata.

8. Miksi toimeentulotuen perusosa lakkautetaan, mutta täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilytetään?

Toimeentulotuen perusosan tarkoituksena on perustuslain mukaisen välttämättömän toimeentulon turvaaminen. Tällä hetkellä toimeentulotuen perusosan myöntävät kuntien sosiaalityöntekijät, mutta menettely on tarkoitus siirtää KELAan vuoden 2017 alusta lähtien. Tämä vapauttaa resursseja sosiaalitoimistoissa paperien käsittelystä ihmisten auttamiseen, mutta riskinä on, että viimesijaisen sosiaaliturvan varassa olevien yhteys tarvitsemiinsa palveluihin heikkenee.

Täydentävää toimeentulotukea myönnetään erityismenoihin, kuten lasten päivähoitomaksuihin, muuttamiseen tai lasten harrastuksiin liittyviin kuluihin. Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea myönnetään perheen ja henkilön omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen ehdoista päätetään kussakin kunnassa itsenäisesti. Syy ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen liittyy usein yllättävään taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelalle tuo sen jo lähemmäs vähimmäisetuuksia. Yleisturvassa se korvataan takuutulolla, jota myönnetään toimeentulotuen tavoin tarveharkintaisesti, kun tulot putoavat riittävän matalalle, mutta tarveharkinta ja tuen myöntäminen tapahtuvat ilman erillistä hakemusta automaattisesti. Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ovat sosiaalityön työkaluja, jotka on syytä jättää osaksi niiden palveluja. Käytännössä ihminen, joka on yleisturvan piirissä voi saada myös täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea yleisturvansa päälle. Näitä toimeentulon muotoja ei huomioida tuloina yleisturvassa.

9. Minkälaisia säästöjä yleisturvan avulla voidaan saada?

Sosiaaliturva aiheuttaa säästöjä erityisesti hallinnossa, kun automatisaation myötä asioiden käsittely tapahtuu tietokoneella. Tämä vapauttaa resursseja sosiaalityön tekemiseen. Yleisturvan yhtenä periaatteena on sosiaalialan ihmisten työn saaminen paperin käsittelystä ihmisten auttamiseen. Kun palvelut toimivat paremmin, yhä useammalla pitkäaikaistyöttömällä on mahdollisuus työllistyä, mikä pienentää myös sosiaaliturvan piirissä olevien ihmisten määrää ja tuo säästöjä.

10. Miten yleisturva vaikuttaa työllisyyteen?

Yleisturva parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Heidän tuloistaan käytännössä kaikki menee kulutukseen, joten yleisturva on myös investointi kulutuskysynnän vahvistamiseksi. Tämä vahvistaa kotimarkkinoita ja parantaa työllisyyttä. Toiseksi siirrettäessä sosiaalityössä resursseja paperien käsittelystä ihmisten auttamiseen yhä useammalla pitkäaikaistyöttömällä on mahdollisuus palata työelämään.

Mikrosimulointimenetelmillä voidaan arvioida yleisturvan ns. staattisia vaikutuksia, mutta Suomessa ei ole mikrosimulointimallia, joka arvioisi ja ottaisi huomioon dynaamiset vaikutukset mm. ihmisten käyttäytymiseen. Siksi lopulliset vaikutukset työllisyyteen on vaikea arvioida.

11. Synnyttääkö yleisturva pätkätyö- tai halpatyömarkkinat?

Uskomme, että lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn tekeminen on parempi, kuin työelämän ulkopuolella oleminen. Siksi yleisturvassa kaikki työnteko on kannattavaa.

Yleisturva ei synnytä pätkätyömarkkinoita. Määräaikaisen työsuhteen solmimisen perusteet on tulevaisuudessakin määriteltävä työsopimuslaissa. Määräaikaisuuden ehtojen noudattamisen valvontaa on tehostettava antamalla ammattiliitoille kanneoikeus.

Yleisturva ei myöskään synnytä halpatyömarkkinoita, vaikka soviteltua työttömyyskorvausta voi saada yleisturvan muodossa jatkossa ilman viikkotuntirajoituksia. Minimipalkat sovitaan jatkossakin alakohtaisesti työehtosopimuksissa.

12. Miksi palveluista kieltäytyvän täytyy ottaa vastaan mikä tahansa tarjottu työpaikka?

Nykyisin aktivointitoimenpiteistä kieltäytyvän toimeentulotukea voidaan leikata 20% tai 40%. Tukien leikkaaminen lyö vaikeaan asemaan ajautuneet vieläkin ahtaammalle ja ajaa henkilön pahimmillaan vaihtoehtojen puuttuessa harmaan talouden ja rikollisuuden piiriin. Meidän mielestämme on inhimillisempää edellyttää palveluista ja oman asemansa parantamisesta kieltäytyvältä itsensä elättämistä työllä, josta maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Jos palveluista kieltäytyvien määrä on suuri, kertoo se palvelujen huonosta laadusta. Nykyisiä työllistämispalveluita on kehitettävä ja niille on luotava toimivat mittarit, joilla niiden mielekkyyttä ja vaikuttavuutta pystytään arvioimaan ja palveluita kehitetään.

13. Mitä yleisturvan varassa olevan ihmisen “aktiivisuus” tarkoittaa?

Aktiivisuus määritellään yleisturvassa nykyistä laajemmin ja aktivointitoimenpiteitä ja niiden merkitystä henkilön työllistymiselle arvioidaan enemmän henkilön itsensä kanssa. Esimerkiksi omaehtoisen opiskelun on aina oltava kannattavaa ja työttömän aktiivisuus esimerkiksi järjestöissä tai urheiluseuroissa on rinnastettava työpajatoimintaan tai työkokeiluun.

14. Mistä tulee 675 euron (+asumiskulut) määrä yleistulolle?

Yleistulo määritellään Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksiin perustuvien viitebudjettien avulla. Uusimman, vuoden 2014, viitebudjetin mukaan yksinasuvan suomalaisen kohtuullinen vähimmäiskulutus asumiskulujen jälkeen oli 675 euroa kuukaudessa. Kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen kuuluvat ruoka, vaatteet, välttämättömät kodin tavarat laitteet ja tietotekniikka (, jotka vähintään 75% suomalaistalouksista omistaa), henkilökohtainen hygienia ja terveydenhoito, vapaa-ajan harrastukset, kulkuneuvot (polkupyörä), sähkö ja vakuutukset sekä liikkuminen (joukkoliikenne). Lue lisää viitebudjeteista esim. täältä

15. Miksi vanhempainvapaat on järjestetty 6+6+6-mallin mukaisesti? Miksi puututaan perheiden valinnan vapauteen?

Epätasaisesti jakautuneet vanhempainvapaat ja hoitovastuu perheissä ovat yksi suurimmista syistä naisten ja miesten palkkojen ja urakehitysten eroihin. Tällä hetkellä isät käyttävät noin 7% kaikista perhevapaista. Ruotsissa isille varattu hoitojakso on parantanut hoitovastuun jakautumista. Lisää aiheesta voi lukea täältä.  

16. Miksi kotihoidontuki poistetaan?

Nykymuotoinen kotihoidontuki lakkautetaan, mutta vanhempien osa-aikaista työntekoa tuetaan yleisturvalla siihen asti, että lapsi täyttää 3 vuotta. Nykyinen kotihoidontuki aiheuttaa varsinkin äideille pitkiä jaksoja työelämän ulkopuolella, mikä vaikeuttaa työhön paluuta ja ylläpitää sukupuolten välistä palkkaeroa. Lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon säilytetään kaikilla lapsilla.

17. Miten yleisturva kohtelee opiskelijoita?

Opintotuesta siirryttäessä yleisturvaan opiskelijoiden sosiaaliturvan taso nousee. Tämä mahdollistaa täysipäiväisen keskittymisen opintoihin ja nopeamman valmistumisen. Myös nykyisen opintotuen hankalasta palautus- ja raippakorkojärjestelmästä päästään eroon, kun opiskelijan työssäkäynti vähentää yleisturvaa tasaisesti, eikä tulorajan ylittäminen leikkaa kaikkea tukea pois. Opiskelijoilta edellytetään edelleen etenemistä opinnoissaan, jotta he pysyvät yleistulon piirissä.

18. Miten yleisturva kohtelee eläkeläisiä ja työkyvyttömiä? Miksi eläkeläiset eivät ole mukana?

Yleisturva ei koske nykyisiä vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeiden saajia. Eläkeläiset on rajattu yleisturvan ulkopuolelle pääosin siksi, että eläkkeiden rahoitus on eriytetty muusta sosiaaliturvasta.

Eläkeläiset voisivat myös olla yleisturvan piirissä, jolloin nykyinen kansaneläke, työkyvyttömyyseläke ja takuueläke korvattaisiin yleistulolla ja ansiosidonnaisiin eläkkeisiin maksettaisiin edelleen ansioihin perustuva osa.

19. Miten yleisturva kohtelee omaishoitajia?

Omaishoitajien tuki säilyy mallissamme nykyisellään, koska on tärkeää, että tuki mukautuu hoidon raskauden mukaan. Omaishoidontuki maksetaan yleisturvan päälle ja se ei vähennä yleisturvan tasoa.  

20. Onko yleisturvasta mahdollista kieltäytyä?

Kansallisen tulorekisterin ja suomi.fi -palvelun käyttöönoton myötä henkilön on mahdollista ilmoituksellaan luopua yleisturvasta kokonaan tai osittain. Uudella ilmoituksella järjestelmään henkilö pääsee yleisturvan piiriin takaisin.

Henkilö voi myös kieltää tietojensa vaihdon viranomaisten välillä, mikä käytännössä saattaa johtaa siihen, ettei hänen syyperustettaan voida todentaa ja näin ollen hän on yleistulon sijaan matalemman takuutulon varassa tulojen pudotessa.

21. Miksi verovähennykset poistetaan? Häviävätkö pienipalkkaiset, jotka eivät ole yleisturvan piirissä?

Yleisturvan piirissä olevien pienituloisten verovähennykset poistetaan järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja jotta vähenemisaste saadaan tasaiseksi. Pienituloisten työntekijöiden, jotka eivät ole yleisturvan piirissä, osalta verovähennykset säilyvät.

22. Millä aikataululla yleisturva voitaisiin ottaa käyttöön?

Yleisturva voidaan ottaa käyttöön vaiheittain. Ensimmäinen askel on kansallisen tulorekisterin käyttöönotto, joka tapahtuu valtiovarainministeriön mukaan 1.1.2019. Tämän jälkeen yhdistämällä sosiaaliturvan etuuksia voidaan nopeastikin ottaa isoja askelia kohti yleisturvaa. Viranomaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä tiedonkulun parantaminen vievät todennäköisesti enemmän aikaa. Yleisen asumistuen lakkauttaminen ja korvaaminen yleisturvan asumisosalla edellyttää toimivia asuntomarkkinoita, joten tämän tärkeän askeleen ottaminen yleisturvan kannalta saattaa vaatia eniten aikaa.

25. Kuka hyötyy yleisturvan käyttöönotossa?

Jos yleisturva otettaisiin käyttöön ihannetasollaan, voittajia olisivat heikoimmassa asemassa olevat. Eniten hyötyisivät ne, jotka eivät nykyään ole sosiaaliturvan piirissä, vaikka olisivat oikeutettuja siihen, koska hukkuvat byrokratiaan ja tukiviidakkoon. Myös opiskelijoiden tulotaso nousisi nykyisestä, mikä helpottaisi keskittymistä opintoihin ja nopeuttaisi valmistumista.

Kun verotuksen painopistettä siirretään työn ja kulutuksen verotuksesta pääomaverotuksen suuntaan, hyötyvät erityisesti pienipalkkaiset työntekijät.

26. Kuka maksaa yleisturvan käyttöönotossa?

Ihannetasoisen yleisturvan käyttöönotto rahoitetaan suurimmilta osin arvonlisäveron korotuksella. Tämä nostaa kulutuksen hintaa ja vaikuttaa eniten paljon kuluttaviin, eli hyvätuloisiin. Toinen rahoitusvaihtoehto, pääomaverotuksen asettaminen EU:n keskitasolle, tuntuu tietysti pääomatuloja saavien tulotasossa. Asuntomarkkinoiden toimivaksi saamiseksi vuokria ja asuntojen hintoja on todennäköisesti saatava laskemaan. Tällöin asuntosijoittajien tuotot saattavat pienentyä.

27. Mihin laskelmiin nykysosiaaliturvan määrät pohjautuvat mallissanne?

Takuutulon vertailukohtana on käytetty toimeentulotuen perusosaa, joka on tällä hetkellä yksinasuvalla henkilöllä 485,5 euroa kuukaudessa. Yleistulon vertailukohtana on käytetty työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan nykysummaa, joka on verojen jälkeen (21,5 x 32,80 e) x 0,8 = 564 euroa kuukaudessa. Aktiivitulon vertailukohtana on pidetty työmarkkinatukea ja työttömän peruspäivärahaa, jota on korotettu aktiivointitoimenpiteiden ajalta 4,8 e/pv ja jossa on 9 e/pv kulukorvaus. Tällöin tuen määrä on verojen jälkeen [(32,80+4,8) x 0,8 x 21,5 = 646,72. Yleisturva ei koske kulukorvauksia.

Kommentit