Mikromuovin kertyminen vesistöihin ja ekosysteemeihin on salakavala, maailmanlaajuinen ongelma. Jos nykyinen tahti jatkuu, on merissä vuonna 2050 arvioiden mukaan enemmän muovia kuin kaloja, ja noin 99 prosenttia merilinnuista on saanut muovia elimistöönsä. Muovien syömisen on havaittu vaikuttavan esimerkiksi eläinten ruokahaluun, lisääntymiseen sekä hormonitoimintaan. Muovihituset päätyvät eläinten ja juomaveden kautta myös ihmiseen.

“Vuonna 2014 Itävalta, Belgia, Luxemburg, Alankomaat ja Ruotsi tekivät yhteisaloitteen mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikkatuotteissa. Euroopan komission vastaus on ollut tutkia asiaa ja kannustaa teollisuutta vapaaehtoiseen mikromuovien vähentämiseen. Tämä ei riitä”, painottaa Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Mikromuovi kosmetiikassa on jo kielletty Yhdysvalloissa presidentti Obaman kaudella ja se kielletään lähivuosina Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Pohjoismaat tekevät yhteistyötä muovin käytön vähentämisen suhteen, mutta toimet eivät ole vielä riittäviä. Myös Suomen puhtaat vedet ovat uhattuna, sillä Kallavedestäkin on löytynyt jauhautunutta muovisaastetta. Mikromuovi on kuitenkin täysin korvattavissa biohajoavilla vaihtoehdoilla, joita on jo runsaasti markkinoilla.

“Ongelma ei ole paikallinen, eikä sitä ratkaista vain yksittäisten maiden kielloilla, sillä mikromuovi kulkeutuu maailman meriin ja ekosysteemeihin globaalisti. Vaadimme Suomea ottamaan käyttöön kaikki keinot, joilla estetään muovijätteen päätymistä meriimme. Siksi mikromuovien kieltoa on ajettava myös EU:n ja YK:n tasolla”, linjaa Näkkäläjärvi.

Lisätietoja:
Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja
p. 0400765002
mikkel.nakkalajarvi(a)demarinuoret.fi

 

Kommentit