Jälleen tänä kesänä useat nuoret vastaanottavat päätöksen opiskelupaikasta ja osa siirtyy epävarmaan työelämään, mutta monet kokevat kovan kolauksen niiden ovien pysyessä suljettuina. 6900 nuorelle jäi haluamansa toisen asteen opiskelupaikka haaveeksi tänä vuonna. Kaikki eivät pääse mielekkääseen koulutukseen ja liian moni keskeyttää opinnot. Sen seurauksena 15 % nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. On muistettava, että yksikään nuori ei tee valintojaan tyhjiössä, vaan niihin vaikutetaan poliittisilla päätöksillä.

“Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on vähentynyt, mutta hallitusohjelmista hiljattain kadonnut pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli saa heiltä vankan kannatuksen.  Esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen olisi nuorille lupaus siitä, että heidät halutaan pitää mukana”, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Perustutkinnon arvosanat eivät saisi määrittää nuoren ihmisen tulevaisuutta liikaa. Jatkuva kouluttautuminen kun on joka tapauksessa tärkeää muuttuvassa digimaailmassa. Tällä hetkellä koulutusprosessit ovat kuitenkin hitaita ja kankeita, joten oman suunnan muuttaminen on myöhemmin vaikeaa. Työllistyminen ilman toisen asteen tutkintoa on heikkoa, mutta valitettavasti edes koulutus ei nykyään takaa enää varmaa työtä. Työtönkään nuori ei ole epäonnistuja.

“Aito mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu Suomessa. Perhetausta vaikuttaa nuoren mahdollisuuksiin yhä huomattavasti, eikä tämä fakta muutu vain toivomalla parasta. Meidän on tuettava nuoriamme elämän eri vaiheissa, sillä ihmisellä täytyy olla oikeus erehtyä ja yrittää uudestaan. Kuten emeritusprofessori Kari Uusikylä hyvin sanoi, seiskan oppilas ei ole seiskan ihminen”, Näkkäläjärvi muistuttaa.

Lisätietoja:
Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja
0400765002
mikkel.nakkalajarvi(a)demarinuoret.fi

Kommentit