Puheen teemat:

  • Vapun historia
  • Syyria ja maailmanpolitiikka
  • EU rauhanprojektina, turvallisuuden takaajana ja kansalaisten hyvinvoinnin edistäjänä
  • Nuori sukupolvi, finanssikriisi ja nuorten pätkätyöt ja hallituksen nuoria syrjivä politiikka
  • Ihmisten yksityisyys ja oikeus omistaa tiedot 2020-luvun kansalaisoikeustaisteluna
  • Seuraava hallitus, vaalit ja SDP pääministeripuolueeksi

Hyvät ystävät, kuulijat, vappukansa!

Minkälaisen yhteiskunnan sinä rakentaisit jos et tietäisi mihin asemaan siinä itse päädyt?

Tätä kysymystä sopii pohtia näin vappuna. Tätä kysymystä pohti aikanaan yhdysvaltalainen filosofi John Rawls kirjassaan nimeltä Oikeudenmukaisuusteoria. Rawls kutsuu tilannetta tietämättömyyden verhoksi, jonka takana ihmiset pohtivat hyvän yhteiskunnan periaatteita.

Vanhan sanonnan mukaan yhteiskunnan hyvyyden mitta on se, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Sitä voi kutsua myös solidaarisuudeksi. Sille on entistäkin huutavampi tarve maailmassa, jossa eriarvoisuus on valtavaa, ihmisjoukot näkevät nälkää ja elävät kriisien keskellä. Sellaisessa maailmassa, joka näyttäytyy osalle mahdollisuuksien maailmana – heillä on näköala, haaveita ja unelmia. Toisille muuttuva maailma tarjoaa vain näköalattomuutta ja suurta epävarmuutta.

Siispä: Minkälaisen yhteiskunnan sinä rakentaisit jos et tietäisi mihin asemaan siinä itse päädyt?

Arvoisat kuulijat!

Vappu on kansainvälinen työväen juhla. Vapun perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin, joita meillä kaikilla on hyvä syy muistella. Emme ole päässeet tähän itsestään, vaan edeltävien sukupolvien ponnistelujen tuloksena.

Ja siksi minulla on ilo ja kunnia puhua teille tänään maailmasta, Suomesta ja arvoista. Ja siitä miten pääsemme ihmisten kokemasta epäluottamuksesta luottamuksen rakentamisen tielle.

Vappu on työväen, opiskelijoiden ja tulevaisuuden juhla. Askel keväästä kohti kesää.

Hyvät ystävät!

Maailmanpolitiikan tilanne on näin kireä ensimmäistä kertaa sitten kylmän sodan. Syyriaa on kohdannut suurin kansanmurha sitten toisen maailmansodan. Yli kuusi miljoonaa ihmistä on pakolaisena, puoli miljoonaa kuollut ja mitä ilmeisimmin Syyrian hallitus on kaasuttanut omia kansalaisiaan. Tätä käsittämätöntä julmuutta on mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä, mutta se on saatava loppumaan.

Syyria on aikamme suurimpia tragedioita. Tulevat sukupolvet tulevat vielä kysymään meiltä, että miksemme pystyneet estämään sitä tai edes puuttumaan siihen ajoissa.

Siinä on kysymys, johon on vaikeaa vastata. Syyrian sota on yhdistelmä geopolitiikkaa ja suurvaltapolitiikkaa, mutta myös vuosikymmenten sisäpoliittisen valtataistelun lopputulema. Olemme tässä nyt, koska kansainvälinen yhteisö oli kykenemätön puuttumaan tähän, vaikka tilanteen eskaloituminen vaikeaksi oli nähtävissä. YK:n turvaneuvosto on asiassa hampaaton, koska Venäjä estää kaikki rauhan rakentamista edistävät toimet.

Kuten tiedämme, tämä tilanne johti Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian vastatoimiin. On äärimmäisen vaikeaa hyväksyä ohjusiskuja, mutta vielä vaikeampaa on katsella sivusta, kun valtio käyttää kemiallisia aseita kansalaisiaan kohtaan. On hyvä muistaa, että jo aiemmin Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama määritti rajaksi sen, että kemiallisia aseita ei saa käyttää. Mutta vaikka niitä käytettiin, USA ei tehnyt mitään.

Päätös olla tekemättä mitään on yhtä lailla päätös. Sen hintana olisi voinut tällä kertaa olla yhäkin suurempi tragedia Syyriassa.

Arvoisat kuulijat!

Viisautta, malttia ja diplomatiaa tarvitaan nyt valtaisan paljon. Minun mielessäni huolta herättää se, että maailman suurimpia sotilasmahteja johtavat tänä päivänä Trump, Xi, Putin ja Erdogan.

Sen vuoksi Suomella ja varsinkin Euroopan Unionilla on iso vastuu olla järjen äänenä tässä hulluksi menneessä maailmassa.

Suomen historiaa on leimannut sodat ja epävakaus. Suomen on aina pitänyt elää siten, että selviämme tiukkojenkin tilanteiden puristuksessa. 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa on opettanut meille viisautta, joskin toisinaan Suomessa Venäjää on ymmärretty mielestäni turhankin paljon.

Euroopan Unioni on maailmanhistorian menestyksekkäin rauhanprojekti. Euroopan Unioni on myös maailmassa suurin taloudellinen alue jos kaikki EU-maat lasketaan yhteen. Euroopan Unionilla on mahdollisuus olla johtava mahti maailmassa, jossa valtaa pitää monet autoritääriset johtajat ja moni kysymys on karannut pois demokraattisen vallan piiristä ylikansallisille suuryrityksille.

EU:n on otettava jälleen vahvemmin roolia rauhantyössä, mutta yhä vahvemmin myös turvallisuuden rakentajana ja kansalaisten hyvinvoinnin unionina. Jotta EU voi olla todellinen tekijä maailmassa, on jäsenvaltioiden luotettava yhä enemmän toisiinsa ja annettava EU:lle mahdollisuuksia ottaa roolia.

Euroopan Unionin uudistaminen on kysymys, joka tulee olemaan myös seuraavan maamme hallituksen pöydällä. Etenkin, kun ensi vuoden kesänä Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa. Silloin meillä on tilaisuus olla ajamassa uudistuksia, jotka vaikuttavat myös tulevien sukupolvien elämään.

Arvoisat kuulijat!

Nykyisten nuorten sukupolvi syntyi laman keskelle, jolloin Suomessa tehtiin suuria säästöjä. Pikkuhiljaa nuoruudessani näkymät paranivat. Muistan hyvin, kun menin lukioon Ivaloon syksyllä 2006. Silloin puhuttiin paljon siitä, että edessämme on valoisa tulevaisuus ja työvoimapula, jonka takia meidät revitään työelämään koulun penkiltä.

Muistan ikuisesti myös sen syyskuisen päivän vuonna 2008, kun tuli tieto, että yhdysvaltalainen pankki Lehman Brothers on romahtanut ja nyt jo edesmennyt yhteiskuntaopin opettajani Riitta ennakoi, että ikäviä asioita on tapahtumassa.

Tunnelmat synkkenivät nopeasti ja globaalin finanssikriisin ensimmäisiä merkkejä alettiin nähdä. Suomenkin talous otti vastaan rajun iskun ja työttömyys alkoi kasvaa.

Finanssikriisi on nykyisten nuorten sukupolvikokemus, joka muutti tulevaisuuden näkymiämme vakavalla tavalla.

Työttömyys, kymmenien työhakemuksien lähettely, pätkätyöt ja välivuodet opiskelusta ovat osa monen nykyisen nuoren kokemusmaailmaa. Elämme aikaa, jolloin nuori sukupolvi, yhä pienemmät ikäluokat, ovat ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa pienituloisempia kuin vanhempansa. Kannettavana meillä on suuri vastuu tulevaisuudesta yhä epävarmemmassa maailmassa.

Nuorten elämän epävarmuutta ei pitäisi enää lisätä, mutta niin Sipilän hallitus on nyt tekemässä. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, ajetaan nuoret pätkätöiden oravanpyörään. Tämä on vakava viesti nuorelle sukupolvelle, joka tekee tulevaisuuden suunnitelmia, pohtii elämäänsä ja kenties harkitsee perheenkin perustamista.

Pian näemme, että onko hallitus mahdollistamassa sen, että ihmisiä voidaan syrjiä iän perusteella. Jos tämä hallituksen esitys etenee, kaikki kansanedustajat pääsevät lähiaikoina ottamaan kantaa asiaan. Toivottavasti jokainen kansanedustaja miettii päätöksen hetkellä:

Onko oikein, että ihmisiä syrjitään iän perusteella?

Nykyinen hallitus on romuttanut jo nuorisotakuun, leikannut opintotuesta ja tehnyt massiiviset säästöt koulutukseen. Tämä on ollut hyvä hallitus suurille perinnönsaajille ja sote-yrityksille, mutta surkea nuorille, opiskelijoille ja työntekijöille.

Minulla on Sipilän hallitukselle yksi viesti:

Perukaa nuoria syrjivä ja nuoret pätkätöiden oravanpyörään ajava esitys!

Hyvät ystävät!

Moni on varmasti lukenut viime aikoina hämmästyneenä uutisia, joissa kerrotaan data-analytiikkayhtiö Cambridge Analytican keränneen luvatta 87 miljoonan ihmisen tietoja Facebookista ja pyrkineen vaikuttamaan heidän äänestyskäyttäytymiseen. Tämä on räikeä teko, mutta ongelmana vasta jäävuoren huippu.

Digitaalinen vallankumous vyöryy eteenpäin. Tähän myös päättäjien pitää olla valmiita. Ihmisten oikeudesta yksityisyyteen ja omiin tietoihinsa on tulossa 2020-luvun suuri kansalaisoikeustaistelu. Siinä toisella puolella on kansalainen ja toisella puolella suuryritys tai valtio.

Iso kysymys tulee olemaan: Millä puolella historiaa haluamme olla?

Pääministeri Sipilä tuntuu puolensa valinneen ottaessaan kantaa siihen, että ihmisten terveystietoja myymällä valtio voisi tehdä rahaa. Sopii kysyä, että millä oikeudella pääministeri kulkee kauppaamassa ihmisten henkilökohtaisia tietoja?

Teknologian kehitykseen on hyvä suhtautua myönteisesti, mutta ei naiivi pidä olla. Jos haluamme, että ihminen on tulevaisuudessa aidosti vapaa, on meidän puolustettava ihmisten yksityisyyttä ja oikeutta omiin tietoihinsa.

Se on kamppailu, joka on sosialidemokraateille mitä sopivin.

Arvoisat kuulijat!

Meillä on edessämme vuoden mittainen marssi!

Uskon ja toivon, että kun vuoden päästä vietämme vappua, meillä on maassa mäntsäläläinen pääministeri. Sen eteen meidän on tehtävä kaikkemme, koska toista oikeistohallitusta Suomi ei kestä. Jotta Suomen suunta voidaan muuttaa, on SDP:n pärjättävä tulevissa maakunta-, eduskunta- ja eurovaaleissa. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Reilu viikko sitten Antti Rinne sanoi puoluevaltuustossa hyvin:
“SDP on parhaimmillaan, kun SDP on rohkeimmillaan.”

Se kelpaa hyvin meidän työmme motoksi. Yhtään isoa muutosta ei olla maailmassa tehtyä ilman rohkeutta, mutta moni tärkeä asia on jäänyt tekemättä siksi, ettei sitä ole ollut riittävästi. Tommy Tabermannia lainaten:
“Epäröinnin kynnyksellä kysy: Kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?”

Rohkeutta. Sitä me tarvitsemme, koska ikävät asiat tapahtuvat ellei hyvät ihmiset tee mitään. Suomi, hyvinvointivaltio ja demokratia tarvitsevat rohkean, tulevaisuuteen katsovan ja uudistavan Sosialidemokraattisen puolueen ja työväenliikkeen.

Tänäkin päivänä tarvitsemme ihmisiä, jotka haluavat rakentaa siltoja, eivätkä muureja.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille oikein hyvää vappua!

 

Kommentit