Hyvät ystävät, arvoisa liittokokous
Goda vänner, ärade förbundskongress

Sosialidemokraattinen nuorisoliike ja sen parhaat voimat ovat täällä tänään. Demarinuorten liittokokous on ollut jälleen maineensa veroinen: Olemme käyneet tiukkaakin debattia, rakentaneet yhteistyötä ja luodanneet tulevaa. Olemme myös pitäneet hauskaa, mikä on erityisen tärkeää. Politiikkaa pitää tehdä tosissaan, mutta ei vakavissaan.

On ilo ja kunnia saada jatkaa tämän joukon ja sosialidemokraattisen nuorison sanansaattajana. Suhtaudun saatuun luottamukseen aina vakavasti. Politiikassa ja elämässä pitää olla nöyrä, muttei nöyristellä.

Kuten eilen jo lupailin, aion laittaa itseni todella likoon tässä työssä. Jos ei ole valmis laittamaan itseään likoon, on turha odottaa sitä muiltakaan.

Haluan vielä kertaalleen onnitella kaikkia liittohallitukseen valittuja: Varapuheenjohtajat Pinja ja Wille sekä liittohallitukseen valitut Rasmus, Lotta, Jonne, Ilona, Emma, Neea, Kimi, Janne-Pekka, Mikael, Rebecca, Sonja ja Mila. Olen aivan varma, että tästä tulee hieno matka.

Suuret kiitokset vielä kaikille teillekin, jotka olitte ehdolla, mutta ette tulleet valituiksi. Te laitoitte itsenne likoon ja olitte tekemässä parempaa sosialidemokraattista nuorisoliikettä. Toivon, että pettymyksestä huolimatta jatkatte kaikki sitä ja näemme tulevaisuudessakin. Toivon mukaan viimeistään elokuun kesäleirillä Hangon Högsandissa.

Arvoisat toverit!

Meillä on edessämme hieno matka. On ilo saada taivaltaa sitä kanssanne. Demarinuoret on kasvattajaseura, jossa vastuuta annetaan ja roolia otetaan. Tehdään yhteistyötä ja väännetään kättä. Juhlitaan onnistumisia ja opitaan epäonnistumisista.

Yksin me emme ole paljoa, mutta porukkana enemmän kuin meidän yhteenlaskettu summa. Ja me kaikki olemme osa historiallista, 112 vuotta vanhaa liikettä ja jatkumoa. Me kaikki olemme osa jotain suurempaa, josta on syytä olla ylpeä. Me olemme se osa liikettä, josta jokainen jatkaa matkaansa päätä pidempänä eteenpäin.

Hyvät ystävät,

Yhteiskunnan hyvyyden mitta on se, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Siitä on kyse solidaarisuudessa. Sille on valtaisan suuri tarve maailmassa, jossa eriarvoisuus on valtavaa, ihmiset elävät kriisien keskellä ja etsivät turvaa. Sellaisessa maailmassa, joka näyttäytyy osalle mahdollisuuksien maailmana – heillä on näköala ja unelmia. Toisille muuttuva maailma tarjoaa näköalattomuutta, epävarmuutta ja huolta huomisesta.

Tätä on Suomessakin. Iso määrä lapsia ja eläkeläisiä elää köyhyydessä. Leipäjonot pitenee pitenemistään ja moni elää ilman asuntoa. 15 % nuorista jää ilman toiseen asteen tutkintoa ja joka kymmenennellä peruskoulun päättävällä on huono lukutaito.

Meidän nykyisten nuorten sukupolvi syntyi laman keskelle, jolloin Suomessa tehtiin suuria leikkauksia. Pikkuhiljaa nuoruudessamme näkymät alkoi parantua. Silti moni varmasti muistaa sen tarinan, että meillä piti olla edessä valoisa tulevaisuus ja työvoimapula, jonka takia meidät revitään työelämään koulun penkiltä.

Muistan itsekin ikuisesti myös syyskuisen päivän vuonna 2008, kun tuli tieto, että yhdysvaltalainen pankki Lehman Brothers on romahtanut ja tunnelmat synkkenivät nopeasti. Globaalin finanssikriisin ensimerkkejä alettiin nähdä. Suomen talous otti vastaan rajun iskun ja työttömyys alkoi kasvaa.

Finanssikriisi on monille nykyisille nuorille eräänlainen kielteinen sukupolvikokemus, joka muutti odotuksiamme tulevaisuudesta.  Työttömyys, kymmenien työhakemuksien lähettely, pätkätyöt ja välivuodet opiskelusta ovat osa monen nykyisen nuoren kokemusmaailmaa.

Elämme aikaa, jolloin nuori sukupolvi, yhä pienemmät ikäluokat, ovat ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa pienituloisempia kuin vanhempansa. Elämme myös aikaa, jolloin nykyiset nuoret ovat stressaantuneempia kuin vanhempansa. Moni kuvittelee, että nuori sukupolvi vain kävelee valmiiseen pöytään ja elää helppoa elämään, mutta meidän sukupolven haasteet ovat uudenlaisia.

Fakta on se, että eläkeiän saavuttaneiden 65-74 -vuotiaiden tulot ovat viime vuosina olleet ensimmäistä kertaa koskaan suuremmat kuin 25-34 – vuotiaiden. Sama 65-74 -vuotiaiden ikäluokka on myös Suomen varakkain.

Nämä ovat tosiasioita, jotka kaikkien Suomen päättäjien ja etenkin seuraavan hallituksen on pakko ottaa huomioon.

Nuori sukupolvi kaipaa puolustajaansa. Meidän on kyettävä haastamaan vallitsevaa politiikkaa. Ei voi olla niin, että rahaa löytyy aina yritystukiin ja maataloustukiin, vaikka samaan aikaan leikataan nuorisotakuusta ja opintotuista. Ei voi olla niin, että samaan aikaan keksitään uusia verotukia ja -vähennyksiä, kun nuorten mielenterveyspalvelut on retuperällä.

Suomi pystyy parempaan.

Hyvät ystävät!

Suomeen tarvitaan faktoihin ja tutkittuun tietoon pohjaavaa päätöksentekoa. Jokaisella saa olla omat mielipiteet, mutta ei omia faktoja. Kun toiset pohjaa politiikkansa valheisiin, ollaan me valistuksen äänenä. Kun toiset lietsovat epäluuloa, rakennetaan me luottamusta. Kun toiset saavat politiikkansa voiman pettymyksestä ja vihasta, otetaan me se toivosta.

Tulevaisuuden haasteiden – ilmastonmuutoksen, kuivuuden, talouden haasteiden ja väestönkasvun – edessä on helppoa vaipua kyynisyyteen. On helppo olla se, joka ennustaa aina pahinta. Tuomiopäivän manaajia on ollut aina, mutta maailman haasteiden edessä ei pidä lamaantua.

Paljon vaikeampaa ja rohkeampaa on olla se, joka etsii ratkaisuja ja haluaa näyttää tietä. Se tie voi olla välillä kivinen ja tuntua pitkältä, mutta yhtään isoa muutosta ei olla maailmassa tehty ilman rohkeutta. Moni tärkeä asia sen sijaan on jäänyt tekemättä siksi, ettei rohkeutta ole ollut riittävästi.

Jo edesmennyttä runoilijaa Tommy Tabermannia lainaten:

“Epäröinnin kynnyksellä kysy: Kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?”

Rohkeutta. Sitä me tarvitsemme, koska ikävät asiat tapahtuvat ellei hyvät ihmiset tee mitään.

Kuten sanottua: tarvitsemme politiikkaa, joka perustuu faktoihin. On kuitenkin hyvä muistaa, että politiikka alkaa vasta siitä, kun faktat loppuvat. Olen varma siitä, että ideologioiden aika tulee vielä. Jos joku väittää tekevänsä vain järkiratkaisuja – hän joko valehtelee tai ei tunne omaa ajatteluaan. Ideologiat ja arvot ohjaavat meitä kaikkia, eikä sitä pidä hävetä.

Meidän on oltava ylpeästi sosialidemokraatteja, ja meillä on siihen kaikki syy. Kun me olemme ylpeitä siitä, tarttuu se muihinkin.

Sosialidemokratia on ihmisten vapauden, tasa-arvon ja kansainvälisen solidaarisuuden liike. Niiden arvojen ja niiden asioiden liike, jolla on kaikki mahdollisuus näyttää tietä tänä päivänä.

Liike, joka on antamassa ihmisille näköalan, on antamassa ihmisille eväät olla sitä mitä haluaa. Liike, joka on antamassa jokaiselle mahdollisuuden menestyä, mutta myös epäonnistua.

Sen me voimme tehdä jos uskomme siihen, että meillä on mahdollisuus muuttaa maailmaa parempaan.

Hyvät toverit!

Liittokokouksessa ja Demarinuorissa huomio keskittyy usein isoihin linjauksiin, politiikkaan ja henkilövalintoihin – aivan syystäkin.

Hyvät arvot ja tavoitteet tarvitsevat kuitenkin rinnalleen tehokkaan järjestön, joka mahdollistaa osallisuuden, mahdollisuuden päästä mukaan matalalla kynnyksellä ja saada oma äänensä kuuluviin. Riippumatta siitä, missä tehtävissä Demarinuorissa vaikuttaa.

Sen takia haluan sanoa muutaman sanan myös meille rakkaan järjestön kehittämisestä.

Jotta pääsemme tässä eteenpäin, tarvitsemme määrätietoista, strategista toimintaa. Rahojamme on käytettävä aina siten, että saamme sillä mahdollisimman ison vaikuttavuuden ja osallisuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että tuemme sellaista toimintaa, jossa mahdollisimman moni pääsee osallistumaan. Meidän on kehitettävä työskentelytapojamme yhä avoimemmaksi, yhdenvertaisemmaksi ja kehitettävä toimintaa sellaiseksi, että siihen voi jokainen osallistua paremmin kykyjensä ja halujensa mukaan.

Hyvä esimerkki tällaisesta on perinteisen paperilehteme Lipun kehittämistyö kohti uudistuvaa verkkolehteä. Sen avulla useampi jäsenemme voi saada äänensä kuuluviin. Vaikka se on muutos vanhaan, että paperilehti ei kolahda enää luukusta, voimme hyvin tehdyllä verkkolehdellä saada resurssit nykyistä huomattavasti paremmin käyttöön.

Uudenlainen toiminta voi olla myös sitä, että toimintaan mukaan tuleminen ei tarkoita automaattisesti hallitustyöskentelyä tai luottamustoimea, vaan mitä tahansa, mikä tuntuu mielekkäältä. Meidän on kyettävä tarjoamaan myös sellaista toimintaa, missä pääsee tekemään ilman, että täytyy sitoutua pitkäksi ajaksi. Meillä on oltava hankkeita, projekteja, tavoitteita, päämääriä ja yhteisöjä.

Sen sijaan, että pyydämme ihmisiä jäseneksi, pyydetään mukaan luomaan parempaa yhteiskuntaa. Sitähän me pohjimmiltaan teemme ja niin meidän on toimintamme ajateltava, että jokaiselle löytyy itseä kiinnostava tapa luoda parempaa yhteiskuntaa. Jokaista meidän perinnettä ja nykyistä toimintatapaa on voitava tarkastella kriittisesti.

Suomi on tuhansien järvien ja 130 000 tuhannen järjestön maa. Moni sanoo, että järjestötoiminta on häviävä tapa toimia. Itse uskon siihen, että järjestötoiminta mahdollistaa Suomessa laajan mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan. Se vaatii meiltäkin uudistumista, jotta Demarinuoret nähdään houkuttelevana paikkana toimia. Se vaatii sitä, että Demarinuorten rakenteiden pitää muokkautua ihmisten tarpeiden mukaan, ei ihmisten Demarinuorten tarpeiden mukaan.

Matkalla kohti kehitystä ja uusia tapoja, vaaditaan ennakkoluulottomuutta ja uuden kokeilua. Se vaatii sitä, että me täällä olijat käymme hyvää vuorovaikutusta, mutta se vaatii myös meiltä kaikilta halua muuttua ja halua kokeilla uutta. Meidän täytyy edistää kokeilukulttuuria Demarinuorissa. uutta kokeillessa tulee varmasti myös epäonnistumisia. Sitä on siedettävä ja meidän on oltava myös toisillemme armollisia. Jotta syntyy jotain uutta, on uskallettava tehdä uudella tavalla.

Olen viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt töitä sen eteen, että Demarinuoret on Suomen vaikuttavin poliittinen nuorisojärjestö. Siinä olemme mielestäni porukalla onnistuneet. Olen aina edustanut Demarinuoria parhaani mukaan ja pyrkinyt tekemään asioita, jotka on Demarinuorille ja meidän jäsenille tärkeitä.

Seuraavalla kaudella haluan, että Demarinuorista kehittyy entistäkin vahvempi kasvattajaseura. Sen edellytys on se, että saamme tehtyä Demarinuorista toimimisesta entistäkin innostavampaa, kiinnostavampaa ja palkitsevampaa. Se vaatii sitä, että Demarinuoret on entistäkin houkuttelevampi paikka toimia. Se vaatii myös sitä, että siedämme järjestön sisällä erilaisia mielipiteitä ja suhtaudumme toisiimme kunnioittavasti.

Meidän on päästävä ajattelutavassamme yhdessä olemisesta yhdessä tekemiseen. Meidän on otettava käyttöön uusia toiminnan muotoja, joissa ihmiset pääsevät myös tekemään. Sen takia meidän on rohkeasti kokeilla erilaisia vaikuttamisen muotoja: esimerkiksi kansalaisaloitekampanjoita ja poliittista järjestämistä.

Ydinkysymys ei ole se, että kuinka paljon meillä on jäseniä – oikea kysymys on se, että kuinka paljon meillä on ihmisiä, jotka haluavat ja pystyvät tehdä muutosta. Tämän muutoksen tekemisessä tarvitsemme teitä kaikkia.

Hyvät ystävät!

Pahan voittoon riittää se, että hyvä ihmiset eivät tee mitään. Me näemme tästä viitteitä maailmalta: Turkki on luisunut totalitarismiin, Venäjällä ihmisoikeuksia poljetaan, Yhdysvaltoja johdetaan poliittisella voimalla, joka sai mandaattinsa rasistisella ja seksistisellä vihapuheella.

Myös Euroopassa ihmisvihamieliset ja maahanmuuttovastaiset liikkeet saavat jalansijaa: Unkarissa ja Puolassa valtiot ovat ajaneet opposition ja vapaan median ahtaalle ja oikeusvaltioperiaatetta rikotaan. Nämä ovat todisteita siitä, että ihmisoikeuksia, liberaalia demokratiaa ja ihmisten tasa-arvoa ja vapautta puolustavia liikkeitä ja poliitikkoja tarvitaan kipeästi.

Me näemme myös pohjoismaisessa demariperheessä viitteitä siitä, että arvot ovat koventuneet. Tanskassa demarit ovat tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkaansa yhä kriittisempään suuntaan. Siihen meidän ei pidä Suomessa lähteä.

Ei meidän ongelma ole se, etteikö ihmiset jakaisi meidän arvoja. Meidän ongelma on se, että olemme olleet pitkään liian varovaisia. Pelänneet sitä, että jos olemme jotain mieltä asioista, niin aina joku suuttuu.

Meidän on uskottava rohkeasti asiaamme ja saatava SDP uskomaan myös. Sosialidemokratia on oltava tulevaisuudessa voimakas sosiaalisten uudistusten, kansainvälisen solidaarisuuden sekä ympäristön ja tulevien sukupolvien puolestapuhujien liike.

Meidän on oltava liike, joka antaa äänen niille, joiden ääni ei kuulu.

Uskon täysin siihen, että SDP menestyy seuraavissa vaaleissa ja pääsemme jättämään kädenjälkemme suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin meillä on oltava viisautta puuttua niihin asioihin, joilla on merkitystä. Silloin meillä on oltava rohkeutta puolustaa niitäkin asioita, jotka kohtaavat vastarintaa.

Suomi tarvitsee sosiaaliturvauudistuksen, joka yksinkertaistaa järjestelmää, vähentää ihmisten pompottelua ja vähentää köyhyyttä. Mallin, jolla työ ja sosiaaliturva on helppoa yhdistää muuttuvassa työelämässä. Digitaalisen yhteiskunnan sosiaaliturva, joka taipuu yksilön tarpeiden mukaan – ei niin, että yksilö taipuu järjestelmien tarpeiden mukaan. Siihen meillä on Yleisturva.

Tarvitsemme entistä kunnianhimoisempaa ympäristöpolitiikkaa, jotta voimme pelastaa tämän ainoan, kauniin maapallomme. Jo nyt ilmasto lämpenee tolkutonta vauhtia, mikä näkyy kaikista kovimmin arktisella alueella. Meidän järvet ja meret ovat jo mikromuovin saastuttamia. Näihin on ratkaisuja jos vain uskallamme niitä esittää. Ympäristöä rasittavan kuluttamisen pitää maksaa, liikenteen päästöjä on saatava alas ja ruuantuotannon on oltava ekologisesti kestävämpää.

Meidän on tehtävä asioita, jotka vastaavat siihen, että 15 % nuorista jää ilman toiseen asteen koulutusta ja joka kymmenennellä peruskoulun päättävällä on puutteita lukutaidossa. Tähän ei riitä näpertely – tarvitsemme todellisia toimia. Oppivelvollisuutta on pidennettävä molemmista päistä ja aloituspaikkoja toiselle asteelle ja korkeakoulutukseen on lisättävä. Varhaiskasvatuksessa on kuljettava määrätietoisesti kohti maksuttomuutta.

Tarvitsemme verotuksen uudistuksen, jolla tilkitsemme veropohjaa, edistämme reilua kilpailua ja kamppailemme kaverikapitalismia vastaan. Tulevaisuuden hyvinvointivaltio tarvitsee nykyistä toimivamman verojärjestelmän. Lähdetään rohkeasti karsimaan verotukia ja -vähennyksiä, puututaan verotuksen poikkeuksiin ja ajetaan entistä voimakkaammin rajoitteita verojen kiertämiselle.

Me tarvitsemme nykyistä huomattavasti rohkeampaa ja aloitteellisempaa Eurooppa-politiikkaa. 5 miljoonan asukkaan Suomi on ollut ennenkin 500 miljoonan Euroopassa vahva tekijä. Euroopan Unionia haastetaan ja Suomen on osallistuttava EU:n korjaamiseen. EU on ollut rauhan ja kaupan unioni – nyt siitä on tehtävä vahvempi hyvinvoinnin ja turvallisuuden unioni. Jos haluamme kehittää EU:a, on Suomenkin tehtävä kompromisseja. Emme voi vastustaa kaikkea jos haluamme saada omia tavoitteitamme läpi.

Me tarvitsemme uskottavan poliittisen ohjelman ja rohkeuden ottaa aloitteen omiin käsiimme. Silläkin uhalla, että joku suuttuu ja meitä haastetaan. Me tarvitsemme kykyä innostua ja kykyä innostaa ihmisiä mukaan. Kun toiset saavat politiikkansa voiman pettymyksestä ja vihasta, otetaan me se toivosta ja tulevaisuudenuskosta.

Me pystymme siihen.

Hyvät ystävät!

Uusia liikkeitä tulee ja menee, mutta me pysymme ja uudistumme. Kun on vankka aatteellinen pohja, jolta ponnistaa, voi rohkeasti uudistaa ja antaa tilaa uusille näkökulmille.

Hyvät ystävät. Tasa-arvo ei toteudu toivomalla parasta. Siihen tarvitaan tekoja.

Ohjataan me tätä rakasta yhteiskuntaamme turvallisesti tulevaisuuteen.

Hyvät ystävät,

Kiitos tästä liittokokouksesta. Nyt alkaa työ, jota lähdemme Demarinuorten huikean toimiston, upeiden varapuheenjohtajien Pinjan ja Willen sekä uuden liittohallituksen  kanssa tekemään, yhdessä teidän kanssa.

Tämä liittokokous lähetti mielestäni selvän viestin: Demarinuorten on jatkossa paneuduttava entistäkin vahvemmin ympäristökysymyksiin ja ajettava voimakkaasti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Ennen kuin lähdemme kotiin, minulla on teille toive: Miettikää kotimatkalla, että mitä voit itse tehdä, jotta Demarinuoriin olisi mukava tulla. Ja ilmoittautukaa mukaan kesäleirille Högsandiin. Olisi todella mukavaa nähdä teidät kaikki siellä.

Liike ja tämä yhteisö on tärkein.

Nyt, kokouksen viimeinen asia, Nuorison marssi.

 

Kommentit