I

Itämeri

Itämeren suojelemisen on oltava alueen valtioiden yhteistyön painopisteenä. Maatalouden päästörajoitusten tulee perustua Itämeren kannalta kestäville arvoille.

Ilmasto

Kestävällä ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikalla turvataan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Kansainvälisen yhteistyön tarve korostuu etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastotavoitteisiin vastaaminen on keskeisin ympäristöpoliittinen haaste luonnon monimuotoisuuden katoamisen rinnalla. Kierrätettävien kaasujen talteen ottamista on hyödynnettävä suomalaisella osaamisella ilmakehän suojelemiseksi ja ilmaston muutoksen hidastamiseksi.

Ilmastopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee edelleen olla maailmanlaajuisen sitovan ilmastosopimuksen luominen. Teot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on pantava käytäntöön välittömästi. Kansallisena tavoitteena on oltava päästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Euroopan tasolla on säädettävä ilmastodirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaita kansallisten ilmastolakien säätämiseen ja suunnitelmalliseen päästöjen vähentämiseen.

Ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii edistyksellistä, vastuullista ja yhteistä eurooppalaista energiapolitiikkaa. Suomen ei pidä kansallisella sääntelyllä ajaa itseään epäedulliseen asemaan muihin EU-maihin nähden, vaan pyrkiä vaikuttamaan tiukemman kansainvälisen energiapolitiikan puolesta. Tavoitteena tulee olla täysin uusiutuva sähköntuotanto Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii paitsi yhteistä energiapolitiikkaa, energiateknologiateollisuuden tutkimus- ja kehitystyön tukemista, yhteisten älykkäiden sähköverkkojen rakentamista ja energiansäästön ja -tehokkuuden toteuttamista sekä fossiilisten polttoaineiden ja turpeenpolton lopettamisen ohjelman. Kansallisella tasolla siirtyminen kestävään energiantuotantoon ja -kulutukseen on pantava täytäntöön nopeutetulla aikataululla. Päästötavoitteiden toteuttamisen ensisijainen instrumentti on päästökauppa.