Australian kuukausia jatkuneet maastopalot ovat puhututtaneet ympäri maailmaa. Uutistoimisto CNN:n mukaan palojen vuoksi 24 ihmistä on menettänyt henkensä ja jo yli 2000 kotia on tuhoutunut tai vaurioitunut pahasti. Lisäksi kriisin seurauksena menehtyneitä elämiä on arvioitu olevan jopa 500 miljoonaa. Todellinen kuva tuhojen laajuudesta hahmottuu kuitenkin vasta palojen laannuttua. 

Kriisin alla Australian hallituksen kyky kantaa vastuuta on loistanut poissaolollaan. Sen sijaan, että poliittisia päätöksiä ennakoituihin maastopaloihin varautumiseksi olisi tehty riittävästi, pyritään tilannetta nyt paikkaamaan vapaaehtoisten voimin ja julkisuuden henkilöiden avokätisillä lahjoituksilla. Huomattava määrä paloja sammuttavista henkilöistä on vapaaehtoisia – usein vailla riittävää suojavarustusta tai kokemusta. Asetelma on vääristynyt ja vastuuton jo ajatuksena, mutta aidosti vaarallinen myös todellisuudessa.

Maastopalojen eskaloituminen on monen tekijän summa, mutta yksi on kuitenkin varmaa – metsäpalojen riski kasvaa kuivuuden myötä ja ilmaston lämpeneminen vauhdittaa tätä. Australian viime vuosi oli lämpimin ja kuivin 120 vuoteen, eikä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kehitykseen voi sivuuttaa. Maastopalojen laajuus ja aikaistuminen on hätähuuto, joka tulee ottaa tosissaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista riitely on vastuun välttelyä, eikä vie puusta pidemmälle. Australian tilanteeseen on reagoitava sen vaatimalla vakavuudella ja ottamalla toisten virheistä opiksi. Laaja-alaisten metsäpalojen mahdollisuutta ei voi poissulkea Suomessakaan. Karua kieltä tästä kertovat esimerkiksi vuoden 2018 suurpalot naapurimaa Ruotsissa, joiden sammuttaminen vaati kansainvälisiä apuvoimia. Erityisesti poliittisille päättäjille keskeistä on ymmärtää tehokkaan valvonnan ja toimivien ennakkovaroitusjärjestelmien merkitys metsien paloja ehkäistessä. Samalla on tärkeää tunnustaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää muun toiminnan lisäksi myös vastuullista varautumista sään ääri-ilmiöihin.

Jos kansallisen tason muutokset tuntuvat kaukaisilta, voimme myös yksilöinä reagoida Australian hätään. Harva on valmis nousemaan seuraavaan lentokoneeseen ja säntäämään avuksi varsinaisille palopaikoille. Vaihtoehtoja kuitenkin on, helpoimpana taloudellinen tuki. Voit auttaa kotisohvalta käsin esimerkiksi lahjoittamalla Australian Punaiselle Ristille tai WWF Australialle. Näin tuet eläimiä, ihmisiä sekä yhteiskunnan mahdollisuuksia jälleenrakentaa palaneet alueet entiselleen.

Pinja Perholehto
Demarinuorten varapuheenjohtaja