Kuvassa lukee "Demarinuoret Aluevaaleissa"

Hyvinvointia alueesta riippumatta.

Tervetuloa Demarinuorten aluevaalisivustolle. Sivustoltamme pääset lukemaan muun muassa Demarinuorten aluevaaliohjelman, vierasblogeja ja tietoa äänestyksen ajankohdista.

Haluaisitko sinä olla mukana tekemässä vaaleista vieläkin paremmat? Askarruttaako mieltäsi jokin asia? Voit olla helposti yhteydessä sähköpostitse Demarinuorten poliittiseen osastoon.

Lisätiedot:

Pinja Perholehto, Demarinuorten puheenjohtaja pinja.perholehto@demarinuoret.fi

Kalle Virtanen, Demarinuorten poliittinen suunnittelija kalle.virtanen@demarinuoret.fi

Jenni Lang, Demarinuorten viestintäsuunnittelija jenni.lang@demarinuoret.fi

Sosialidemokraatit SDP

SDP:lle jokaisen yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin palveluihin, oikea-aikainen hoitoon pääsy sekä henkilöstön hyvinvointi ovat näiden vaalien keskeisimpiä teemoja.

Aluevaalien tärkeät päivämäärät:

  • Ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022
  • Ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022
  • Vaalipäivä 23.1.2022
  • Valtuustot aloittavat työnsä: 1.3.2022.

Aluevaalien vaalipäivä 2022

Päivä(t)

:

H(s)

:

Minuutti(a)

:

Second(s)

DEMARINUORTEN ALUEVAALIOHJELMA:

MAAILMAN ONNELLISIN KANSA? – HYVINVOINTIA HUOMISELLE!

Vuoden 2022 aluevaaleissa on kyse hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Sosialidemokraattisten hyvinvointialueiden perustan tulee rakentua oikeudenmukaisen, sosiaali- ja terveyseroja kaventavan politiikan sekä laajan ja kestävän julkisen palvelutuotannon varaan.

Julkisin varoin tuettujen hyvinvointipalveluiden tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen ‒ ei voiton tavoittelu. Vahva julkinen sektori tarvitsee kuitenkin rinnalleen sitä vahvistavia toimijoita, kuten kolmannen sektorin. Sosialidemokraattinen hyvinvointipolitiikka ei saa olla vain oireiden hoitoa, vaan ongelmien ennaltaehkäisemistä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen on edellytys yksinäisyyden, osattomuuden ja pahoinvoinnin ehkäisemiselle.

Ikääntyvä väestö ansaitsee arvokkaan vanhuuden, mutta hoito- ja hoivatyön kiinnostus on laskusuunnassa. Tämä tarkoittaa yhä pienempää määrää hoitajia hoidettavia kohden. Lisäksi työelämä on epävarmempaa, pirstaileisempaa ja kuormittavampaa. Riskinä on, että pienentyvät ikäluokat, kasvavat työkyvyttömyysmenot sekä matala työllisyysaste vievät pohjaa hyvinvoinnilta. Kestävä ja tulevaisuuteen katsova tapa purkaa haastetta on panostaa työhyvinvointiin lyhentämällä työaikaa ja nostamalla sosiaali- ja terveysala ylös palkkakuilusta.

Yhä kuormittavampi arki ja työelämä näkyvät myös mielenterveydessä. YK on varoittanut mielenterveyskriisistä, jota pandemia on pahentanut entisestään. Kehityskulun taittaminen vaatii ratkaisuja sekä akuutin kriisin purkamiseksi että pidemmän aikavälin kestävyyden saavuttamiseksi.

Ihminen ei saa hukkua koneiston rattaisiin. Toimivien terveyspalveluiden rinnalle tarvitaan keinovalikoima, jolla ratkaistaan asunnottomuus, turvataan elintärkeiden sosiaalipalveluiden, kuten ruoka-avun, saanti ja autetaan ihmisiä, joilla on päihde- ja riippuvuusongelmia. Sosiaalipalveluiden on kuljettava tasavahvasti terveyspalveluiden rinnalla.

KUKA MEITÄ HOITAA JATKOSSA?

Palveluvalikoiman supistamisen tai laadusta tinkimisen sijaan oikeudenmukainen tapa ratkoa sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteita, on kiinnittää huomiota työn sisältöön ja hyvinvointiin työssä. Suomessa on totuttu tekemään töitä noin 7,5 tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Tämä ei ole kiveen hakattu totuus, jota ei voisi muuttaa. Työolojen ja -ehtojen uudistaminen on tulevaisuuden työelämän kannalta keskeistä. Esitämme toteutettavaksi kokonaisuutta, joka parantaa nykyisten työntekijöiden asemaa, lisää pidemmällä aikavälillä sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa sekä purkaa valtavaa hoitajapulaa. Ilman reilua uudistusta tulevaisuudessa ei ole hoitajia ja tärkeitä osaajia, jotka huolehtivat meistä.

Saamatta jääneiden työntekijöiden lukumäärä toimialoittain vuosina 2019 & 2020:

MIKSI MIELI SAA SÄRKYÄ, MUTTA JALKA EI MURTUA?

Jokaiselle on löydyttävä apua mielenterveysongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen ehkäisee ongelmien kriisiytymistä, jolloin tarve erikoissairaanhoidon palveluihin vähenee. Palveluiden tulee olla ihmisiä varten ja sijaita siellä, missä ihmiset viettävät aikaa. Matalan kynnyksen palveluiden haasteiden lisäksi mielenterveyshoidon suurimpia puutteita on puute akuutista avusta. Tukea on saatava tarvittaessa heti, ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. Samalla on taattava, että palvelut ovat yhdenvertaisia. Laatu ja saatavuus eivät saa riippua paikkakunnasta, resursseista, kiiretilanteesta, lähetteiden onnistumisesta tai yksittäisen työntekijän valmiuksista. Julkisten palveluiden lisäksi mielenterveystyössä on huomioitava voimaannuttavien yhteisöjen merkitys. Sosiaali- ja terveysjärjestöt täydentävät julkista sektoria, kehittävät ja tuottavat palveluita sekä vahvistavat osallisuutta. Järjestöjen työ tavoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ja heidän läheisensä sekä onnistuu useammin auttamaan myös heitä, jotka jäävät tavanomaisen viranomaistoiminnan ulkopuolelle.

ERIARVOISUUTTA VASTAAN, HYVÄN ELÄMÄN PUOLESTA!

Sosiaalipalveluiden kokonaisuus ei saa unohtua hyvinvointialueita kehitettäessä. Sosiaalipalveluiden merkitys eriarvoisuuden ja ylisukupolvisen huono-osaisuuden kasautumisen vähentämiselle on tärkeä. Tulevaisuuden kannalta erityistä huomiota on kiinnitettävä perusoikeuksien, kuten asunnon ja toimeentulon turvaamiseen, päihteiden käytön vähentämiseen sekä laadukkaan lastensuojelutyön edellytysten turvaamiseen. Sosiaaliset haasteet ajavat pahimmillaan syvenevään kierteeseen, jolloin apua on saatava useampaan ongelmaan kerrallaan. Oikea-aikaisen ja toimivan palveluketjun varmistamiseksi kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi on suoritettava jo varhaisessa vaiheessa.

Lue koko Demarinuorten aluevaaliohjelma: