Kuvassa lukee "Demarinuoret Aluevaaleissa"

Aikaa vaalipäivään

Päivä(t)

H(s)

Minuutti(a)

Second(s)

Pian on jälleen aika valita,
mihin suuntaan Suomea viedään.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 22. – 28.3.2023
Ennakkoäänestys ulkomailla: 22. – 25.3.2023
Varsinaisen vaalipäivän äänestys 2.4.2023 klo 9-20

Nuoret tekijät - uudet edustajat

Demarinuorilla on iso joukko nuoria, kunnianhimoisia ja osaavia kansanedustajaehdokkaita ympäri Suomen. Valitse oheisesta valikosta vaalipiiri ja selaa ehdokkaita!

Helsinki

Austero Nita, 27, sosiaalityöntekijä
Salonen Sara, 28, pääsihteeri
Gebhard Elisa, 29, kaupunginvaltuutettu, juristi

Häme

Lehtinen Eemeli, 30, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, työmies

Kaakkois-Suomi

Tauriainen Jussi, 29, toiminnanjohtaja
Peltonen Nina, 30, sosionomi (AMK), varhaiskasvatuksen opettaja

Lappi

Kajula Eemeli, 25, lähihoitaja, DI-opiskelija
Järvelä Viivi, 28, FM, väitöskirjatutkija

Vaasa

Storbjörk Jacob, 28, Eduskunta-avustaja

Oulu

Leinonen Eetu, 24, yhteisöasiantuntija, LuK
Hiltunen Pia, 31, luokanopettaja, KM

Pirkanmaa

Kuusipalo Saana, 26, valtiotieteiden yo, lähihoitaja
Julin Sofia, 24, Poliittinen avustaja
Nurminen Ilmari, 31, kansanedustaja

Savo-Karjala

Hiltunen Mikko, 26, ensihoitaja
Kangaskolkka Emilia, 19, opiskelija

Uusimaa

Luoma Maria, 31, hallinnon asiantuntija
Peltonen Eemeli, 28, viestinnän asiantuntija, VTM
Perholehto Pinja, 25, puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja
Pöllänen Ida-Susanna, 27, asiantuntija (MA)
Salovaara Taru, 30, tiedottaja, sairaanhoitaja (AMK)
Westerlund Linda, 25, prosessihoitaja

Varsinais-Suomi

Kuuskorpi Miku, 21, Biotekniikan DI-opiskelija
Seila Viivu, 25, lähihoitaja

Keski-Suomi

Hakonen Lassi, 19, opiskelija
Vepsäläinen Hilma, 29, sairaanhoitaja AMK, lähihoitaja

Tuntuuko siltä, että jotain tarttis tehdä?

Onnistuneeseen eduskuntavaalikampanjaan tarvitaan aina sitoutunut ehdokas, mutta ennen muuta myös kokonainen joukkue. Kuka vastaa varainkeruusta, kuka jalkauttamisesta, kuka sosiaalisesta mediasta, kuka vaalimateriaalin hankinnasta, kuka nettisivujen ylläpidosta ja kuka tapahtumien järjestämisestä? Menestyksekkäässä vaalikampanjassa tarvitaan monenlaisia taitoja, ja osallistua voi oman aikataulun puitteissa. Miksi et siis lähtisi vaalikentille mukaan?

1. Lähde mukaan ehdokkaan tukijoukkoihin!

Demarinuorilla on upeita nuoria ehdokkaita ympäri Suomen. Kysäise ehdokkaalta tai hänen vaalipäälliköltään, kuinka voisit olla avuksi kampanjassa. Kaikenlainen apu on tärkeää, joten ota rohkeasti yhteyttä! Täydennämme ehdokkaat ja heidän yhteystietonsa tälle sivulle.

2. Lahjoita ehdokkaan vaalikampanjaan!

Onnistunut kampanja tarvitsee tekijöiden lisäksi taloudellista tukea. 10 eurolla saa painettua 200 esitettä ja 50 eurolla pääsee jo melkein kuuhun. Kuukausilahjoitus on myös kätevä tapa tukea ehdokasta aina vaaleihin saakka.

3. Järjestä tapahtuma tai tempaus!

Tässä vain taivas on rajana. Haluaisitko järjestää väittelyillan, pinssipajan, meemikilpailun tai pitää bileet? Ole yhteydessä oman alueesi piirijärjestöön, heiltä saat varmasti vetoapua tapahtuman järjestämiseen.

4. Jaa, tykkää, kuvaa, twiittaa ja osallistu keskusteluun somessa!

Tunnusta väriä – myös somessa. Tykkäämällä ja jakamalla ehdokkaasi, Demarinuorten tai SDP:n somepäivityksiä, voit osallistua vaivattomasti ja yhden klikkauksen avulla kampanjointiin.

5. Kirjoita mielipidekirjoitus!

Taasko se naapurin Pena laukoo populistisia väitteitään paikallislehdessä? Ei muuta kuin kynä käteen ja kirjoittamaan vastinetta! Demarinuorten toimistolta saat tarvittaessa taustamateriaalia ja muistioita kirjoituksesi tueksi.

6. Kehu tutuille ja kavereille!

Suosittelu on yksi tehokkaimmista vaalikampanjoinnin muodoista. Ota puheeksi eduskuntavaalit ja kerro, mitkä teemat ovat Demarinuorille ja sinun ehdokkaallesi tärkeitä. On aika saada eduskuntaan nuoria edustajia ja uutta toivoa.

DEMARINUORTEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA

Maailma on tänään monella mittarilla parempi kuin se on koskaan ennen ollut. Samaan aikaan tiedämme, että edessä on suuria haasteita. Luontokato ja ilmastonmuutos uhkaavat koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Uutisotsikot muistuttavat valtavasta mielenterveyskriisistä, koulutustason laskusta, työttömyydestä ja osattomuudesta.

Me emme kuitenkaan pelkää tarttua vaikeisiinkaan asioihin. Me olemme tottuneet kantamaan vastuuta Suomesta ja maailmasta. Yhteisestä planeetasta ja sen tulevaisuudesta.

Vain yhtenäinen ja kaikista välittävä Suomi voi olla myös turvallinen Suomi ja vain yhdenvertainen Suomi voi olla myös oikeudenmukainen Suomi.

Tulevan vaalikauden on oltava ihmisten aikaa. Tekoja ihmiseltä toiselle, halua pitää ihan jokainen mukana. Siihen ei vaadita ylisuuria tai katteettomia lupauksia, vaan takuu aivan tavallisesta, hyvästä ja kestävästä arjesta.

Päätavoitteet

Suomi on vuonna 2030 hiilineutraali, luontokadon pysäyttänyt kiertotalousyhteiskunta
Ihmisoikeudet tai eriarvoisuuden vähentäminen eivät ole poliittista kauppatavaraa
Talouspolitiikassa huomioidaan myös ekologinen ja sosiaalinen kestävyys
Koulutuksesta ei leikata — päinvastoin, osaamiseen satsataan pitkäjänteisesti
Kestävää työelämää rakennetaan mm. kitkemällä työmarkkinarikollisuus ja vahvistamalla vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien oikeuksia
Tehoton sosiaaliturvajärjestelmä uudistetaan Yleisturvaksi

NUORTEN ON VOITAVA LUOTTAA, ETTÄ OSAAMINEN KANTAA

Suomi on yksi harvoista maista, jossa koulutusresurssien määrä on laskenut viimeisen vuosikymmen aikana. Marinin hallitus on pyrkinyt taittamaan kehityskulkua, mutta työtä on yhä tehtävänä. Nuorten on voitava luottaa, että osaaminen kantaa. Koulu- ja opinpolun on tarjottava eväät elämään, sekä mahdollisuuksia vaihtaa suuntaa ja uudelleenkouluttautua matkan varrella.

HYVINVOINTI- JA PÄIHDEPOLITIIKKA ON PÄIVITETTÄVÄ TÄHÄN PÄIVÄÄN

Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat aina fiksuin ja vastuullisin tapa toimia. Parempien palveluiden rinnalla on siksi huolehdittava, että yhteiskunnan rakenteet eivät uuvuta, terapiasta ei tule edellytys arjessa pärjäämiselle ja rangaistuksen pelko ei estä avun hakemista.

OTETAAN TYÖLLISYYDEN UUSI ASKEL KOHTI 85 PROSENTTIA

Pohjoismainen hyvinvointivaltio ja reilu sopimusyhteiskunta rakentuu korkean työllisyyden ja hyvinvointia vahvistavan työn varaan. Otetaan työllisyyden uusi askel kohti 85 prosenttia. Uudistetaan pirstaleinen ja aikansa elänyt sosiaaliturvajärjestelmä työllisyyttä ja hyvinvointia tukevaksi, vähemmän byrokraattiseksi Yleisturvaksi.

JOKAISELLA YHTEISELLÄ EUROLLA MAHDOLLISIMMAN PALJON HYÖTYÄ

Jokaisella yhteisellä eurolla on saatava aikaan mahdollisimman paljon sosiaalista, kulttuurista, ekologista ja taloudellista hyötyä. Kun puhutaan julkisen talouden vakauttamisesta, on pääpainon oltava kestävän kehityksen mukaisessa kasvussa ja työllisyysasteen nostamisessa.

LUONTOKATO JA ILMASTONMUUTOS UHKAAVAT KOKO IHMISKUNTAA GLOBAALISTI

Luonnonvarojen ylikulutukseen ei yksinkertaisesti ole enää varaa. Se, miten maapallon ja luonnon suojelemiseen käytetyt eurot jaetaan maiden välillä ja sisällä, on vuosikymmenen suurimpia kysymyksiä.

ERIARVOISTUMISEN JA SYRJÄYTYMISEN ESTÄMISEKSI TARVITAAN TEKOJA

Eri maissa on nähty esimerkkejä siitä, kuinka äänettömiksi tai osattomiksi itsensä kokevat ihmiset ovat nousseet barrikadeille. Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen estämiseksi tarvitaan tekoja inhimillisyyden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolesta.

YKSIKÄÄN MAA EI MENESTY POTEROITUMALLA

Suomen etu on vahva ja yhtenäinen EU, jossa integraatio on väline yhteisen paremman aikaan saamiseen. Vahvan ja aktiivisen EU-vaikuttamisen lisäksi Suomen on määritettävä oma paikkansa Natossa, ylläpidettävä ja kehitettävä muita kumppanuuksiaan sekä panostettava rauhanvälittämiseen.

LUE KOKO DEMARINUORTEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA

EDUSKUNTAVAALIOHJELMA