Iikko B. Voipio (kok.) arvosteli (Mielipide 13.8.) oppivelvollisuusiän nostamista erityisesti kustannussyistä sekä epäili toimenpiteen tehokkuutta. Samalla hän vaati oppivelvollisuuden pidentämistä alkupäästä, josta se on käytännössä jo tehty ensi vuonna voimaantulevan esiopetuksen velvoittavuuden myötä.
Vuosittain noin kuusi prosenttia ikäluokasta ei saa jatko-opiskelupaikkaa perusasteen jälkeen. Jokainen näistä nuorista on syrjäytymisvaarassa. Pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elämänsä aikana jopa miljoona euroa. Inhimillistä hintaa ei edes voi laskea. Erilaisia kohdennettuja toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kokeiltu, heikoin tuloksin ja korkein kustannuksin.
Oppivelvollisuuden pidentäminen on Suomessa aiemmin tuonut aina noin 99 prosentin tuloksen. Siis vain yksi prosentti on jättänyt suorittamatta oppivelvollisuuteensa kuuluvaa koulutusta. Myös kansainväliset kokemukset antavat hyviä viitteitä oppivelvollisuuden noston tehokkuudesta.
Toisen asteen koulutuksen tiedetään antavan hyvät avaimet nuorelle tulevaisuuteen. Syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi työura pitenee keskimäärin seitsemän vuotta ja elämän aikaiset ansiotulot nousevat merkittävästi. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia. Suomessa pelkän perusasteen koulutuksen varassa on edelleen lähes yhtä paljon nuoria (20-24-vuotiaita) kuin vuonna 1985.
Oppivelvollisuuden pidentämisen lisäksi on panostettava nuorten tukipalveluihin opintojen aikana, jotta keskeyttämistä ei tapahdu. Terveydenhuolto, opintojen ohjaus ja kuraattoripalvelut on oltava jokaisen saatavilla. Oppivelvollisuutta pidentämällä yhä useampi saadaan näiden palvelujen ulottuville.
Meillä on velvollisuus huolehtia kaikin keinoin nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. Todistetusti toimiva toimenpide on oppivelvollisuuden pidentäminen, joten siihen kannattaa nyt tarttua.
Mikko Valtonen, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (sd.), Lappeenranta
Julkaistu Etelä-Saimaassa 19.8.2014