Vaalit on tulossa, ja on jälleen suuren perintöverokeskustelun aika. Täällä kertaa viikon populistisimman puheenvuoron perintöverokeskusteluun käytti kokoomuksen Susanna Koski, joka vaati perintöveron poistamista Pohjalaisen mielipidekirjoituksessa (14.1.).
Kosken esittämät väitteet siitä, että keskisuuri yritys joutuisi sukupolvenvaihdoksessa tilittämään verottajalle viidesosan yrityksen arvosta, on silkkaa väärän ja valheellisen tiedon levittämistä. Olisi myös mielenkiintoista tietää, kuinka Koski aikoisi paikata 650 miljoonan euron verotulomenetykset, jotka perintö- ja lahjaveron poistosta aiheutuisi.
Jos perintövero poistettaisiin kokonaan, joutuisi valtio keräämään summan muilla koko kansan veroilla tai leikkaamaan julkisia palveluja entisestään. Susanna Kosken ajama perintöveron poisto olisi siis suoraa tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille.
Yksi kokoomuksen suosikkiargumentti perintöverotuksen poistamiseksi on ollut, että se hankaloittaa perheyritysten sukupolvenvaihdoksia. Tämä Koskenkin viljelemä väite on kuitenkin monista syistä ongelmallinen. Ensinnäkin, sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Talouspolitiikan arviointineuvostonkin mukaan ei ole oikeutettua perustaa yleisiä arvioita perintöverotuksesta vain harvoihin erikoistapauksiin liittyvien argumenttien pohjalle.
Lisäksi sukupolvenvaihdoksiin liittyy jo nyt merkittäviä perintöveron huojennuksia, jotka Koski on – tietenkin – unohtanut kokonaan kirjoituksestaan.
Kansantaloudellisesti perinnön verottaminen on huomattavasti parempi kuin esim. tuotannon, eli työn ja pääomainvestointien verottaminen. Monet maat myös verottavat suurimpia perintöjä paljon korkeammalla asteella kuin Suomi.
Suomen tulee olla maa, jossa lähtökohdista riippumatta kaikilla on mahdollisuus menestyä muutenkin kuin syntymällä oikeaan perheeseen. Perintöveron poisto toisi ainoastaan luokkayhteiskunnan takaisin.
Joona Räsänen
Demarinuorten puheenjohtaja
