Vuosittain 17.10. järjestettävä Asunnottomien yö pyrkii muistuttamaan meitä siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkossa on reikä. Suomessa on ainakin 7000 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Heistä valtaosa on miehiä, mutta joukossa on myös naisia ja kokonaan asunnottomia perheitä. Asunnottomista perheistä noin puolet on maahanmuuttajaperheitä.
Suurin osa asunnottomista ei yövy taivasalla, vaan tyypillisimmin he majailevat tilapäisesti tuttaviensa luona. Mielikuva asunnottomista sillan alla makaavina laitapuolen kulkijoina on turhan yksipuoleinen. Asunto on jokaisen ihmisen perusoikeus, eikä sen puutetta pidä leimata asunnottoman itsensä aiheuttamaksi ongelmaksi.
Erityisen huolestuttava asunnottomien ryhmä on nuoret. Nuorten asunnottomuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Syynä on erityisesti kasvukeskusten asuntojen korkea vuokrataso ja liian vähäinen vuokra-asuntojen määrä. Kun pienten vuokra-asuntojen kysyntä on suurta, voidaan vuokralaisiksi valikoida ihmiset, joilla on paras maksukyky. Nuorten mahdollisuus aloittaa tasapainoinen itsenäinen elämä on koetuksella, jos ei ole mahdollisuutta edes omaan kotiin.
Parasta asunnottomuuden hoitoa on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarpeeksi suuri tarjonta sekä oikea-aikainen sosiaali- ja terveystoimen palveluiden pariin pääseminen niitä tarvitseville. Jälleen kerran ennaltaehkäisevällä työllä pystyttäisiin parhaiten estämään ongelmien syntyminen. Asunnottomuus on ongelma, johon on olemassa ratkaisuja. Eikö turvaverkko kannattaisi paikata?
Petra Peltonen
Demarinuorten varapuheenjohtaja
