Tuore tutkimus 18-29-vuotiaiden äänestyskäyttäytymisestä kertoo karua kieltä siitä, kuinka Suomi on yhä äänestämisen luokkayhteiskunta. Ilmiö ei ole yllättävä, sillä äänioikeuden käyttäminen on eriytynyt koulutustaustan mukaan aina 80-luvun puolivälistä saakka. Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan yliopistotutkinnon suorittaneista tai sitä tällä hetkellä suorittavista lähes 70% kertoo äänestävänsä kuntavaaleissa varmasti, mutta ammatillisen koulutuksen puolella varmoja äänestäjiä on vain 38 prosenttia.
“Vastuu täysivaltaiseen poliittiseen toimijuuteen kasvattamisesta on yhteiskunnalla. On aivan selvää, että tässä työssä on epäonnistuttu. Kaikille nuorille ei yhä edelleenkään turvata yhtäläisiä valmiuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä heijastuu suoraan halukkuuteen äänestää”, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto.
Demarinuoret kantaa erityistä huolta ammattiin opiskelevien asemasta yhteiskunnassa. Noin puolet jokaisesta ikäluokasta suorittaa ammatillisen tutkinnon. Koulutukseen ei kuitenkaan sisälly yhtä kattavaa määrää yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen liittyviä kansalaistaitoja, kuin ylioppilastutkintoihin.
“Harva haluaa vaikuttaa asiaan, jota ei koe omakseen ja vieläkin harvempi haluaa vaikuttaa, jos ei saa työhön edes riittäviä eväitä. Erityisen suuri haaste tämä on amiksille. Voikin vain pohtia, tarjoaako ammatillinen koulutus todella tosiasiallisesti riittävän määrän yhteiskunnallista ja poliittista kasvatusta?”, kysyy Perholehto.
Demarinuoret on vaatinut pitkään demokratiakasvatuksen lisäämistä kouluissa ja oppilaitoksissa, sekä peräänkuuluttanut nuorten oikeutta saada tietoa politiikasta ja puolueista. Vaikka yhteiskunnallisen aktiivisuuden vahvistaminen on ensisijaisesti yhteiskunnan tehtävä, on myös medialla merkittävä rooli, jota ei tule sivuuttaa.
“Viime kuukausina on puhuttu paljon lukiolaisten ahdingosta. Usein samalla tullaan kuitenkin sivuttaneeksi puolet ikäluokasta. Myös ammattiin opiskelevat nuoret ansaitsevat saada äänensä kuuluviin. Siinä missä media seuraa yhä tarkemmin sukupuolten tasa-arvoa uutisissaan, tulisi sen herätä myös laajempaan moniäänisyyteen!”, päättää Perholehto.
Lisätietoja:
Pinja Perholehto
Demarinuorten puheenjohtaja
pinja.perholehto@demarinuoret.fi
p. 040 0596 521
