Perussuomalaisten jarrutuskeskustelu oli kansanedustajien sekä eduskunnan ajan ja resurssien hukkaamista. Julkinen keskustelu haastavistakin aiheista on aina toivottavaa, mutta viimeviikkoinen viivyttely ei ollut kuin omiaan heikentämään kansan silmissä luottamusta kansanedustuslaitokseen. Varapuhemies Juho Eerolan toiminta on myös kyseenalaista ja voi tulevaisuudessa vaikeuttaa huomattavasti eduskunnan työtä.
Euroopan unioni on arvoyhteisö, jota yhdistävät muun muassa rauhanaate, demokratia, tasa-arvo, sananvapaus ja monenkeskisyys. EU on myös talousunioni, joka tavoittelee kilpailukykyistä Eurooppaa. Me Demarinuoret kysymmekin, ovatko EU:n rahoituskehystä ja elvytyspakettia vastustavat toimijat todella valmiita ottamaan vastaan Suomen historian yhden suurimman arvo- ja vaikutusvaltatappion?
Vuonna 2019 EU-jäsenmaksu oli bruttokansantulosta noin 0,23 prosenttia. Suomi on yksi vähiten maksavista jäsenvaltioista. Viime rahoituskehyskaudella EU-maksuja maksettiin yhteensä noin 16 miljardia euroa kun nykyisellä alkavalla kaudella summa on arviolta 16,7 miljardia. On kuitenkin huomioitava, että suhteellinen nettomaksuasema jopa hieman pienenee, vaikka absoluuttinen määrä maltillisesti kasvaakin lähinnä brexitin vuoksi.
Elpymisvälineen maksut eivät sisälly tähän summaan ja paketin myötä jäsenmaksujen vuosittainen hintalappu korottuu vuosille 2028-2058 valtiovarainministeriön mukaan 210-500 miljoonalla lisättynä korkokuluilla. Unionin hyödyt ovat kuitenkin selvästi maltillista maksuosuuden nousua suuremmat. S&P on arvioinut, että elvytyspaketin ansiosta unionin BKT voisi nousta 1,5-4,1% vuoteen 2026 mennessä.
EU on myös vauhdittanut Suomen talouskasvua. Akava Worksin tutkimusarvion mukaan EU-jäsenyyden myötä bruttokansantuote asukasta kohden on Suomessa kasvanut 1,2-1,7 %. Lisäksi huomattavaa on, että esimerkiksi LE-Europen mukaan Suomeen on EU:n avulla syntynyt jopa 40 000 uutta työpaikkaa. Nämäkin silti vain muutamina esimerkkeinä EU:n epäsuorista hyödyistä.
Puhuttaessa unionista ja sen roolista moni tuntuu unohtavan myös vaikutusvallan. Columbian yliopiston professori Anu Bradford on tutkinut EU:n vaikuttavuutta. EU vaikuttaa maailmanmarkkinoihin sääntelemällä omia sisämarkkinoitaan ja näin sen säätämät standardit leviävät ympäri maailmaa. Edes Yhdysvallat ei pysty tähän samalla tavalla. Yksin Suomen kaltaisella pienellä valtiolla ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa globaaleihin haasteisiin. EU ei ole siis vaan maksu-unioni vaan poliittinen yhteisö, jonka kautta Suomi voi vaikuttaa! EU on ottanut myös askelia osallistavuuteen päin. Etenkin nuorten kannalta merkittäviä ovat olleet Nuorten EU-huippukokous, Euroopan tulevaisuuskonferenssi ja EU:n nuorisodialogi.
EU-kriittiset toimijat ovat myös väittäneet, että elpymispaketista tulee ennakkotapaus, joka määrittää tulevaa Euroopan unionin politiikkaa ja ajaa unionia kohti federaatiota. On tärkeää muistaa, että EU:n perussopimuksia ei kuitenkaan muutettu ja esimerkiksi mahdollisen tulevan suurkatastrofin edessä kaikki neuvottelut jouduttaisiin käymään yhtä lailla puhtaalta pöydältä.
Suomi on yhä keskellä koronakriisiä. Yli 16-vuotiaasta väestöstä on rokotettu ensimmäisellä rokoteannoksella noin 46 prosenttia. Se, että EU toimii edistääkseen jäsenmaiden kilpailukykyä ei liene haitaksi kenellekään. Unionin talouden kokonaiskehitys vaikuttaa myös väistämättä Suomen talouteen. On hyvä huomata, että Suomen tavaravienti EU:hun vuonna 2019 oli 59,3% (4,2% Britannia) kokonaistavaraviennistä. Rajojemme ulkopuolelta tulevaa kysyntää ei voida korvata elvyttämällä vain kotimaista taloutta.
Elpymispaketilla leikittely on siis pelkkää populismia ja EU:n hyötyjen pelkistäminen nettosaaja-nettomaksaja -akselille taas harhaanjohtavaa. EU:ta pitää kehittää, mutta populismilla emme saa mitään aikaan. Onko Suomen historian yhden suurimman arvo- ja vaikutusvaltatappio vastaanottaminen siis politikoinnin väärti?
Lisätiedot:
Pinja Perholehto
Demarinuorten puheenjohtaja
pinja.perholehto@demarinuoret.fi
p. 040 0596 521
