Seuraava blogiteksti on osa blogisarjaa, jossa joukko Demarinuorten työryhmäkaudelle 2020-2022 osallistuneita aktiiveja kirjoittavat eri aiheista, joita on käsitelty osana poliittisen ohjelman uudistusta. Demarinuorten uuden poliittisen ohjelman luonnos on kommentoitavana kenttäkierroksella 20.3. saakka.
Tuntuu itsestäänselvältä sanoa, että koulutus on tärkeää. Vaikka laadukasta koulutusta pidetään lähes itseisarvona, on toimivalla koulutuspolitiikalla aina ollut – ja tulee iäti olemaan – erityinen paikka sosialidemokraatin punaisessa sydämessä. Minulle koulutus- ja sivistyspolitiikka on keino rakentaa ja lujittaa yhteiskuntaa.
Pitkäaikainen kehitys Suomessa on osoittanut, että laadukas ja kaikille avoin opetus raivaa tietä toistemme ymmärtämiselle sekä tasa-arvolle. Laadukas koulutus on toimivan demokratian kulmakivi ja kansakuntamme vauraan tulevaisuuden perusta. Onnistuneella koulutuspolitiikalla voimme nostaa esiin sekä yhteiskuntamme että sen yksilöiden vahvuuksia.
Suomalainen maksuton peruskoulutus on maailmankuulu siitä, että se tuo lapsia eri taustoista yhteen oppimaan.
Nykykoulutusmallissamme on perusajatus kohdallaan, sillä se universalismin periaatteen mukaisesti luo aitoa yhteenkuuluvuutta erilaisista taustoista tulevien ihmisten välille. Ja vaikka myös nuorisoliitto käy universalismin rajoista keskustelua, ei koulutus ole paikka siitä tinkiä. Suomalainen oppivelvollisuus perustuu maksuttomuuteen, eikä korkeammankaan asteen opinnot ole toistaiseksi kansainvälisessä vertailussa kalliita. Kultaisena ihanteena on, että jatkokoulutusmahdollisuus olisi saatavilla jokaiselle, jolla on riittävää intoa ja tietämystä. Suomessa on laadukas koulutus, josta sopii olla ylpeä.
Koulutusjärjestelmä pyrkii yhdistämään hienosti sekä yksilöiden että yhteiskunnan koulutukselliset tarpeet. Globaali ja yhä nopeampaa tahtia muuttuva maailma luo suuria haasteita koulutusjärjestelmälle. Nuoret uupuvat, valtion kassa tyhjenee ja työn murros haastaa järjestelmää yhä enemmän. Onneksemme juuri koulutuspolitiikalla voimme pysyä askeleen edellä huomisen haasteista.
Keskeisimpiä kysymyksiä koulutus- ja sivistyspoliittisella työryhmällä oli yksilöllisen oppimisen ja sivistyksen suhde vallalla olevaan opetuksen tehostamiseen. Luonnoksessa kantamme teemaan on selvä – opiskelijoiden koulutuspolkujen putkittaminen on lopetettava ja tukipalveluja on kehitettävä. Opintojen putkittaminen jakaa opiskelijat voittajien ja häviäjien kasteihin, mikä ei ole tarkoituksenmukaista yksilön motivaation tai yhteiskunnan toimintaedellytysten kannalta.
Nykyinen tehokkuuteen pyrkivä koulutuspolitiikka uhkaa eriyttää opinnot liian kauaksi niiden sivistävästä tarkoituksesta.
Koulutuksen tarkoitus ei tule olla ainoastaan nuorten siirtymävaihe kohti työelämää, vaan myös itseisarvoista aikaa niin yksilön oman henkisen ja sosiaalisen kehityksen kuin akateemisen sivistyksen kannalta.
Suomen tulevaisuus voidaan varmistaa vain silloin, jos kaikki yhteiskunnan jäsenet pysyvät mukana. On suorastaan tyhmää, ettei hyvinvointivaltio tarpeeksi tiukasti puutu läpi historian huomattavaan koulutuksen periytyvyyteen ja sen uhkiin. Kyseessä on vakava sosiaalipoliittinen epäonnistuminen. Yhdistettynä oppilaiden oppimistulosten eriytymiskehitykseen, tulee tulevaisuudessa tarkkailla näiden haasteiden taustatekijöitä erityisen tarkasti. Työryhmän pohdinnoissa esiintyi ajatus siitä, että opintojen eriytyminen on tulosta vaarallisen suurista koulutuksiin kohdistuneista leikkauksista. Suomalaisella yhteiskunnalla pitää olla varaa pitää kaikki mukana.
Poliittisen ohjelman valmistelussa on hyvä muistaa, että asiakirjan on tarkoitus kestää aikaa vuosia, ellei vuosikymmeniä. Tästä syystä koulutus- ja sivistyspoliittinen luonnos asiakirjasta voi tuntua hankalahkosti selattavalta. Tämä asiakirjan luonnos sisältää kuitenkin niin kestävän kehityksen kuin vapauden, veljeyden ja tasa-arvon perusperiaatteet, jotka tulee huomioida koulutuspolitiikkaa tehdessä nyt ja huomenna.
Lauri Hietanen
Kirjoittaja on Demarinuorten koulutus- ja sivistyspoliittisen työryhmän jäsen sekä kestävästä kehityksestä kiinnostunut abiturientti, jonka päiväjärjestystä tällä hetkellä määrittää ylioppilaskirjoitukset.
