Tänään 17.10. vietetään Asunnottomien yötä. Demarinuoret kantaa huolta asunnottomuudesta, joka ei näy suoraan asunnottomuutta kuvaavista tilastoista. Piiloasunnottomuudesta kärsivät etenkin naiset; vaikka asunnottomuus on vähentynyt, naisten suhteellinen osuus asunnottomista on 2000-luvulla kasvanut.
– Asunnottomuuden tilanteita tulisi tilastoinnissa tunnistaa ja määritellä laajemmin. Käyttöön tulisi ottaa asunnottomuuden riskejä kuvaavia indikaattoreita. Meidän pitäisi saada paremmin näkyviin tilanteet, joissa naiset esimerkiksi pakenevat lähisuhdeväkivaltaa, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka.
Naisten asunnottomuutta aiheuttaviksi tekijöiksi tunnistetaan muun muassa pienituloisuus, yksinhuoltajuus, liian kallis asuminen sekä palvelujen sopimattomuus. Vuonna 2020 Suomi oli Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Turvakodeissa oli vuonna 2022 5163 asukasta, joiden aikuisista asukkaista 91 % oli naisia. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 4 %.
Häpeä, traumaattiset kokemukset sekä sopivien palvelujen puute ajaa naisia asunnottomuuteen. Kolmannen sektorin osaaminen asunnottomuuden ehkäisyssä tulee tunnistaa paremmin.
– Me tarvitsemme lisää matalankynnyksen palveluja sekä turvapaikkoja ja ensikotitoimintaa. Hallituksen kaavailemat leikkaukset muun muassa asumistukiin ja sosiaali- ja työttömyysturvaan eivät myöskään edistä puuttumista piiloasunnottomuuteen tai naisten asemaankaan. On tunnistettava, että kaikki eriarvoisuuskehitystä torjuvat toimet ovat asunnottomuuden poistamisen kannalta keskeisiä, Kangaskolkka jatkaa.
– Kysyn vain, onko hallituksen pyrkimyksenä viedä näennäisellä yksilönvapauspolitiikallaan pohja tämänkin ilmiön tosiasialliselta ymmärtämiseltä?, Kangaskolkka kysyy.
Lisätietoja:
Emilia Kangaskolkka
Puheenjohtaja
Sosialidemokraattiset Nuoret ry.
