Uutisissa vilisevät otsikot nuorten tulevaisuususkon hiipumisesta. Erityisesti keväällä uutisoidut nuorisobarometrin tulokset herättivät keskustelua aiheesta niin lehtien palstoilla kuin eduskunnan kyselytunnilla. Mutta oliko tämä oikeasti suurikin yllätys, vai onko kyse siitä, että nuorten ääntä ei ole aikaisemmin kuultu?
Tällä viikolla eduskunnassa on käsittelyssä välikysymys nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuudenuskon heikkenemisestä.
“Nuorten tulevaisuususkon romahdus on yhteiskunnallinen kriisi, ja konkreettinen osoitus siitä, että nuoret ovat ajautuneet leikkauspolitiikan kovimmaksi maksajaksi. Tilanteen korjaaminen vaatii konkreettisia toimia. Ennätykselliseen nuorisotyöttömyyteen on tartuttava, lapsiperheköyhyyttä ehkäistävä ja rakennettava vakaata työelämää. Nuorten tarpeita on kyettävä kuulemaan ja uskallettava tehdä poliittisia päätöksiä hätään vastaamiseksi”, Demarinuorten puheenjohtaja Julia Väänänen sanoo.
Moni nuori kokee toivottomuutta ja kohtaa haasteita niin itsenäistymisen, opintojen kuin työelämän alkuun pääsemisessä. Asiantuntijat ja päättäjät ovat tarjonneet erilaisia keinoja
“Talouden tasapainottamiseksi tehtävien päätösten vaikutukset on arvioitava huolella. Seurausten on jakaannuttava tasapuolisesti, eivätkä ne voi kasaantua vain yhden sukupolven kannettavaksi. Nyt kannustan kaikkia päättäjiä aidosti kuuntelemaan oman puolueensa nuorisojärjestöjä ja heidän viestiään siitä, miten takaamme jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia täynnä olevan tulevaisuuden epävarmuuden sijaan”, päättää Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Helena Marttila.
Lisätietoja:
Julia Väänänen
Demarinuorten puheenjohtaja
Helena Marttila
Demarinaisten puheenjohtaja