Suomen talous kasvaa. Mikä iloinen uutinen! Kunnollista talouskasvua ei ole Suomessa nähty lähes 17 vuoteen, joten toivotaan että nyt onnistaa. Talouskasvusta huolimatta Suomessa monet asiat menevät väärään suuntaan.
Poliittista keskustelua seuratessa tuntuu nykyään, että BKT:n kasvu on oikeistolle tärkein saavutus. Petteri Orpo voi nyt vihdoin sanoa onnistuneensa pääministerinä, kun talous kasvaa. Ei ole väliä, että rikkaiden veroalet rahoitetaan leikkaamalla yhteiskunnan köyhimmiltä. Tärkeintä oikeistolle vaikuttaa olevan, että Suomessa tuotetaan enemmän asioita.
Kuvaavaa on, että jotkut oikeistolaiset toimijat ovat valmiita jopa luistamaan velkajarrusta alentaakseen rikkaiden verotusta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju yllätti taannoin linjaamalla, ettei velkajarrua kannata toteuttaa kokonaisuudessaan. Tämän sijaan Kangasharju esitti Kauppalehden haastattelussa kolme pointtia: ylimpiä ansiotuloverotuksen marginaaliveroasteita (siis rikkaiden verotusta) pitäisi laskea, tuloerojen pitäisi antaa kasvaa niin sanotulle “pohjoismaiselle tasolle” ja hyvinvointivaltion tarjoamien palveluiden määrää pitäisi vähentää. Tätä kaikkea Kangasharju perustelee talouskasvun aikaan saamisella. Aikamoinen hintalappu kasvulle!
Kasvu nähdään oikeistossa lähes pyhänä asiana, jonka alttarilla voi uhrata kaikkein olennaisimmatkin hyvinvointivaltion tehtävät. Tuskin kaikki oikeistolaiset kuitenkaan tätä mieltä ovat, mutta hyvin monet hallituksen ideat ovat tulleet juuri Etlasta ja EK:sta. Saa siis nähdä, muuttuuko ääni kokoomuksen kellossa vielä velkajarrunkin suhteen.
Otetaan toinen esimerkki. Orpon hallitus laski yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin alkaen vuodesta 2027. Yhteisöveron laskemista hallitus kutsuu kasvutoimeksi. Hallituksen toimet, jotka ovat rahoittaneet yhteisöveron madaltamista, ovat iskeneet erityisesti huono-osaisiin suomalaisiin. Talouskasvua siis saadaan aikaan heikentämällä suomalaisten toimeentuloa. Onko tässäkin tilanteessa talouskasvu tavoiteltavaa? Kasvu toki tuo valtiolle lisää veroja ja voi hyvällä tuurilla johtaa esimerkiksi palkankorotuksiin. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä ja esimerkiksi Yhdysvalloissa on nähty Ronald Reaganin ajoista, että niin sanottu trickle down economics, jossa veronalennusten uskotaan “valuvan” pikkuhiljaa köyhille, ei hyödytä suurinta osaa väestöstä.
Talouskasvu vaikuttaa olevan oikeistolle itseisarvo, asia joka yksinään on arvokasta. Talouskasvusta toki voi seurata hyviä asioita, eikä itse talouskasvu ole millään tavalla haitallista Suomelle – päinvastoin. On kuitenkin olemassa tärkeämpiä asioita kuin tuotannon määrän kasvu: kansan hyvinvointi.
Suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin 70- ja 80-luvuilla pitkälti sosialidemokraattien ja keskustan yhteistyöllä. Tavoitteena oli antaa jokaiselle tässä maassa asuvalle ihmiselle laadukasta koulutusta, mahdollisuus menestyä ja riittävä turvaverkko, jos joku meneekin elämässä mönkään. Hyvinvointivaltion tärkein tehtävä on tuottaa kansalleen hyvinvointia.
Kaikki eduskuntapuolueet sanovat kannattavansa hyvinvointivaltiota – tai hyvinvointiyhteiskuntaa niin kuin sitä nykyään kutsutaan. Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat vakuuttaneet, että kaikki massiiviset säästötoimenpiteet ja verojen leikkaukset tehdään juuri hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Paradoksaalisesti hallituksen sopeutukset ovat osuneet vahvimmin hyvinvointivaltion peruspilareihin. Koulutuksen osalta erityisesti ammatillinen koulutus on kokenut kovia hallituksen aikana ja terveydenhuollossa sairaalaverkkoa on karsittu merkittävästi. Puhumattakaan massiivisista sosiaaliturvan leikkauksista, jotka ovat olleet omiaan kasvattamaan pienituloisten määrää lähes 100 000:lla. Edes velkaantumista ei ole saatu kuriin.
Kaikkea tätä hallitus yrittää nyt oikeuttaa talouskasvun käynnistymisellä, joka kieltämättä on ihan hyvä asia. Hallituksen tekemä lommo hyvinvointivaltioon ja yleisen pahoinvoinnin kasvattaminen Suomessa tekevät kuitenkin talouskasvusta monille melko merkityksetöntä.
Toisin voi kuitenkin tehdä. Talouskasvu itsessään ei ole kaikkein tärkeintä, mutta sen avulla avulla voi tehdä hyviä asioita. Hyvinvointivaltiota rakentaessa onnistuttiin valjastamaan talouskasvu kansan hyvinvoinnin ajuriksi. Näin täytyy nyt orastavan talouskasvun kanssa tehdä. Velkajarrun sopeutustaakka on suuri, ja se täytyy toteuttaa hyvinvointivaltiolle ja talouskasvulle mahdollisimman lempeällä tavalla. Yhteiskunnan huono-osaisimpia velkatalkoisiin ei tarvitse enää osallistaa, hallitus on heiltä jo tarpeeksi ottanut.
Suomen talous kasvaa. Toivotaan että vuoden päästä meillä on hallitus, joka ei poimi sen hedelmiä pelkästään rikkaille.
Leo Liukkonen
Kirjoittaja on Demarinuorten liittohallituksen jäsen.