Euroopan parlamentin S&D-ryhmän MEP Eero Heinäluoma kuvaili Brysselissä tämänhetkisiä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluita hankalimpana rahanjakona hetkeen, sillä eri ryhmien intressit eroavat toisistaan suuresti. Keskustelimme aiheesta yhteisellä matkalla Helsingin ja Uudenmaan Demarinuorten vaikuttajakoulun sekä JHL Etelä-Suomen nuorten kanssa.
EU:n budjettiväännössä vanhat ja perinteiset tarpeet taistelevat uudessa kontekstissa uudenlaisten tarpeiden kanssa ennennäkemättömällä tavalla. Perinteisiin tarpeisiin lukeutuvat muun muassa maataloustuet, kun taas uusia tarpeita ovat esimerkiksi Ukrainan sodan myötä tulleet puolustukseen liittyvät tarpeet. Heinäluoma painotti, että EU:lla tulisi olla enemmän tuloja, jotta rahanjako olisi helpompaa. Hän nosti esimerkkinä pääomaliikkeiden verottamisen kansainvälisellä tasolla yhtenä keinona tuoda unionille lisää tuloja.
Euroopan unionissa eletään tällä hetkellä jännittäviä hetkiä, sillä neuvottelut pitkän aikavälin talousarviosta eli monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034 ovat käynnissä. Tällä asiakirjalla määritellään käytännössä EU:n vuotuisten menojen painopisteet ja enimmäismäärät. Neuvottelut aloitetaan aina muutama vuosi ennen itse rahoituskehyksen hyväksymistä, sillä kyseessä on hyvin suuri taloudellinen kokonaisuus, joka käy useamman EU:n toimielimen käsittelyssä.
Prosessi lähtee liikenteeseen komission esityksestä, minkä jälkeen EU:n neuvosto eli ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti vahvistavat kantansa siihen. Myös Eurooppa-neuvosto eli EU-johtajien huippukokous linjaa suuria painopisteitä ja antaa poliittista ohjausta ministerineuvoston päätelmien perusteella auttaakseen sitä vahvistamaan kantansa. Vasta kaikkien osapuolten kantojen vahvistamisen jälkeen ministerineuvosto ja parlamentti voivat aloittaa neuvottelut.
Juuri nyt elämme aikajanalla hetkeä, jossa neuvotteluissa ei enää puhuta rahoituskehyksen suuruudesta, vaan keskustelujen aiheena ovat painopisteet kehyksen sisällä. Parlamentti on muodostanut kantansa, mutta ministerineuvostolla tämä prosessi on vielä kesken. Ministerineuvostossa on muodostunut kaksi eri linjoilla olevaa blokkia, joiden erot on hyvä tiedostaa neuvotteluja seuratessa: koheesion ystävät eli Friends of Cohesion ja nettomaksajat eli Net Contributors tai Frugals. Koheesion ystävien päätavoite on erityisesti koheesio-, maatalous- ja kalastuspolitiikan rahoituksen puolustaminen ja jopa vahvistaminen. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Espanja, Italia ja Portugali. Puolestaan nettomaksajat toivoisivat budjetin painopisteiden olevan kilpailukyvyssä, turvallisuudessa ja puolustuksessa. Nettomaksajiin kuuluvat muun muassa Saksa, Ruotsi ja Tanska. Suomi kuuluu tässä jaottelussa nettomaksajiin.
Monivuotinen rahoituskehys ohjaa vahvasti EU:n toimintaa, minkä vuoksi se on kokonaisuutena merkittävä kaikille jäsenmaille, myös Suomelle. Neuvotteluita kannattaa seurata, sillä siellä määritellään rahoitus myös nuorten näkökulmasta kiinnostaville asioille kuten Erasmus+ -ohjelmalle. Vaikka EU-asiat vaikuttavat välillä kaukaisilta, hyvin monet siellä tehtävät päätökset vaikuttavat meidän jokapäiväisessä elämässämme. Tämän rahanjaon kautta määritellään vahvasti sitä, millaiseksi unioni muodostuu seuraavien vuosien aikana. Olemmeko jämähtäneet tuttuun ja turvalliseen vai kenties uskaltaneet kohdata myös nykyhetken haasteet tarvittavalla vakavuudella? Tämä selviää sitten, kun edessämme on hyväksytty rahoituskehys.
Anni Lahtinen
Kirjoittaja on Demarinuorten varapuheenjohtaja