Kanadalaisten asenteet Yhdysvaltoja kohtaan ovat kiristyneet voimakkaasti – eikä suotta. Donald Trumpin aloittama kauppasota, Kanadan itsenäisyyden uhkaaminen ja turvallisuusyhteistyön epävakaistuminen ovat johtaneet siihen, että 48% kanadalaisista suhtautuu nykyään etelänaapuriinsa kriittisesti.
Myös Kanadan hallinto jakaa kansalaistensa nykyisen mielenmaiseman, ja onkin pyrkinyt laajentamaan kansainvälisiä verkostojaan perinteisen Yhdysvaltain-kumppanuuden ulkopuolelle. Demokratiaan ja sääntöpohjaisuuteen sitoutunutta Kanadaa Venäjä tai Kiina eivät houkuttele, joten mitä jää jäljelle? Luonnollisesti Euroopan Unioni.
Kanadan ja EU:n yhteistyö ei ole täysin uusi juttu, vaan pohjaa sille on luotu jo vuodesta 2016 lähtien. Jo tällöin allekirjoitettiin kaksi sopimusta, joista toinen mahdollisti vapaakaupan maiden välillä ja toinen yhteistyön globaalien haasteiden, kuten konfliktien ja ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa. Viimeisen kahden vuoden aikana yhteistyö Euroopan kanssa onkin kasvanut juuri talouden ja turvallisuuden parissa, johtuen Trumpin epävarmuutta aiheuttavista tulleista ja puheista esimerkiksi Naton tulevaisuudesta. Kanadan EU-vienti kasvoi noin 23% vuosien 2024 ja 2025 välillä, ja vastavuoroisesti eurooppalainen puolustusteollisuus kiinnostaa. Valtio osti uudet sukellusveneensä Saksasta, ja harkinnassa on myös täydentää hävittäjäkalustoa ruotsalaisilla Gripeneillä.
Lisäksi Kanadalle on tärkeää puolustaa länsimaisia arvoja, kuten demokratiaa, tasa-arvoa sekä oikeusvaltioperiaatetta, joiden toteutumisessa se ei enää voi luottaa Yhdysvaltoihin. Trumpin kaudella valtaoikeuksia on keskitetty presidentille, kansainvälistä oikeutta on rikottu ja vähemmistöjen asemaa on vaikeutettu. Myös esimerkiksi ICE-agentit ovat käyttäneet voimaa ja pidättäneet ihmisiä mielivaltaisesti ja oikeusvaltioon kuulumattomalla tavalla. Kanadan pääministeri Mark Carney onkin todennut Kanadan ja EU:n jakavan samat arvot. Yhteistyö on tiivistynyt niin paljon, että pöydälle on noussut ehkä yllättäväkin kysymys: voisiko Kanadasta tulla Euroopan unionin jäsenmaa?
Juuri Montrealissa pidetty EU-Kanada-huippukokous olikin loogista jatkumoa tiivistyneelle yhteistyölle. Kokouksen päätöksen mukaan kumppanuutta tullaan jatkossa kehittämään teknologian ja tutkimuksen, talouden, energian ja luonnonvarojen, turvallisuuden sekä henkilökohtaisten suhteiden saralla. Myös edellämainittujen länsimaisten arvojen puolustamiseen tullaan kiinnittämään entistäkin enemmän huomiota. EU:n ja Kanadan johtajat pyrkivät myös luomaan rakenteita, joiden avulla Kanada saisi ikään kuin tiettyjä unionin jäsenyyden piirteitä. Tälle kokonaisuudelle annettiin nimeksi Alliance for the Future.
Lisääntyneestä yhteistyöstä on hyötyä niin Suomen, EU:n, kuin Kanadankin näkökulmasta. Suomi pääsee EU:n jäsenenä toimimaan tiiviimmin toisen arktisen Nato-maan kanssa. EU ja Kanada saivat puolestaan lisää väyliä kaupankäyntiin, digitalisaatioon sekä kriittisten mineraalien saantiin. Vakaus turvallisuusyhteistyössä lisääntyy, sillä osapuolet voivat turvata toisiaan, vaikka Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon muuttuisi. Unionin ja Kanadan kansalaisten mahdollisuudet liikkuvuuteen kasvavat, jos Kanada liitetään tulevaisuudessa osaksi Erasmus+ -ohjelmaa.
Vaikka tämänhetkinen maailmantilanne voikin vaikuttaa epävakaalta ja jopa pelottavalta, joskus saamme onneksi myös hyviä uutisia. Ja juuri siitä tässä onkin kyse, pyrkimyksestä turvata sekä talous, arvot, että ihmiset kaiken myllerryksen keskellä.
Venla Patinen
Kirjoittaja on Demarinuorten liittohallituksen varajäsen