Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hyväksyttiin tiistaina hallituksen esitys (HE94/2015) koskien työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamista. Sen seurauksena lähes 20 000 kansalaista on allekirjoittanut Itsensä työllistävien työttömyysturvaa ei saa heikentää! -adressin ja itsensä työllistäjien mielenilmaukseen on Facebookin perusteella osallistumassa jo satoja ihmisiä. Myös Suomen Journalistiliitto, Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry, Suomen Muusikkojen liitto ry ja Suomen Taiteilijaseura ovat suhtautuneet vähintäänkin kriittisesti hallituksen esitykseen.
Itsensä työllistäjiksi luetaan yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 itsensä työllistäjiä oli noin 152 000, jolloin heidän osuutensa koko työvoimasta oli kuusi prosenttia. Tällä hetkellä itsensä työllistäjien määrä on kiihtyvässä kasvussa työelämän pirstaloitumisesta johtuen.
Itsensä työllistäjät ovat heikommassa asemassa muihin työllisiin nähden esimerkiksi sosiaali- ja eläketurvan sekä työterveyshuollon suhteen. Lisäksi he ovat usein alityöllistettyjä ja joutuvat tekemään kokoaikatyön puutteesta johtuen osa-aikatyötä. Erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa itsensä työllistäjien asemaa tulisi ennen kaikkea parantaa.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että päättäjät itse tulkitsevat saman esityksen eri tavalla. Toinen päättäjä sanoo, että työttömyysturva heikkenee ja toinen sanoo, että ei heikkene. Valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen oikoo torstain Demokraatissa vääriä käsityksiä. Hänen mukaansa lakiesitys ei tiukenna edellytyksiä saada työttömyysturvaa eikä muuta työttömyysturvamaksuja. Itsensä työllistäjien asema ei heikkene, mutta ei myöskään kohennu. Haatainen jatkaa, että hallituksen on selvitettävä kaikki epätyypillisiin töihin liittyvät kysymykset ja korjattava ongelmat.
Itsensä työllistäjien asemaa voidaan parantaa konkreettisilla keinoilla – jos päättäjät niin haluavat. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry esittää, että kaikki taide- ja kulttuurialojen sekä muiden luovien alojen yrittäjäksi määrittelyä koskevat ratkaisut tehtäisiin keskitetysti yhdessä, erikseen määritellyssä Työ- ja elinkeinotoimiston toimipisteessä, jossa olisi henkilöstöä, jolla on riittävää asiantuntemusta omassa työssä työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Esitys on erinomainen.
Olen muutaman viime vuoden aikana kuunnellut ja lukenut paljon poliittisella kielellä esitettyjä suunnitelmia ja päätöksiä. Tiedän suhteellisen hyvin, mistä tietoa kannattaa etsiä ja missä sitä on parhaiten saatavilla. Siitäkin huolimatta muun muassa tähän päätökseen liittyvää selkeää ja yksiselitteistä tietoa on ollut hankalasti saatavilla.
Miten tavallinen kansalainen voi tietää, millaisia päätöksiä on todellisuudessa tehty ja tullaan tulevaisuudessa tekemään? Tämä paniikkiakin lietsonut tapaus on malliesimerkki siitä, että poliitikkojen käyttämän kielen pitää olla kansantajuisempaa. Sen lisäksi esitysten ja päätösten tulee pohjautua avoimuuteen ja rehellisyyteen. Vain siten voidaan jatkossa välttää vastaavanlaisia tulkinnanvaraisia ja epäselviä suunnitelmia ja päätöksiä.
Inna Rokosa
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
