Hallitus aikoo tällä hallituskaudella viedä läpi kokonaisvaltaisen sosiaali-ja terveyspalveluiden uudistamisen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Itsehallintoalueiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Järjestämisvastuu siirtyy siis uudistuksen myötä maakunnille. Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.
Sote-uudistusta on alun perin perusteltu sillä, että parantaa sosiaali-ja terveyspalveluita asiakkaan näkökulmasta ja se tuo lisää integraatiota erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Hallituksen pyrkimyksenä on lisätä palvelutuotannon monipuolisuutta, jolloin palveluita voivat tarjota julkisen tahon lisäksi niin yksityiset kuin kolmannenkin sektorin toimijat. Tällöin se antaa Matti Meikäläisille vapauden valita palvelun tuottajat eli sairastuessaan asiakkaalla olisi mahdollisuus valita, mitä lääkäriasemaa hän käyttää.
Valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen. Otan esimerkin Varsinais-Suomessa, Turun ympäristössä sijaitsevista lukuisista pienemmistä kehyskunnista, joissa sosiaali- ja terveyshuollosta vastaa julkinen taho eli kunta tai kuntayhtymä. Näillä alueilla on melko pieni väestöpohja verrattuna suurempiin kaupunkikeskuksiin ja paikkakunnilla on ollut melko vähän yksityisen puolen toimijoita. Perusterveydenhuollon palvelut esimerkiksi terveyskeskuksien sairaanhoitaja-ja lääkäripalvelut on järjestänyt julkinen taho. Kysymys kuuluukin, että miksi yksityisiä palveluntuottajia kuten yksityisiä toimijoita ei toimi nykyään juurikaan pienemmillä paikkakunnilla, vaikka niin olisi ollut jo nyt niin mahdollista tehdä esimerkiksi perustamalla lääkärikeskus paikkakunnalle? Vastaus on hyvin yksinkertainen: Yrityksen tavoiteena on tuottaa omistajilleen vain ja ainoastaan voittoa, joten yritystoimintaa ei kannata tehdä sinne missä se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Uudistuksen jälkeen on viimeisetkin julkisen tahon tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan viemään pois Turun ympärillä toimivilta pienemmiltä kunnilta muuttuneen lain takia. Uusia yksityisiä toimijoita tuskin näille pienemmille kehyskuntien kaltaisille alueille, jotka sijaitsevat suurien kaupunkikeskusten läheisyydessä.Lopputuloksena on merkittävä palveluiden heikentyminen harvempaan asutuilla seuduilla. Kaupunkikeskuksissa on suurempi asiakaspotentiaali, joka puolestaan mahdollistaa suuremmat markkinat.
Mitä siis sitten pitäisi tehdä? Lähtökohtana tulee olla se, että perusterveydenhuoltoon liittyvät palvelut kuten sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelut, kotipalvelut sekä hammaslääkäri tulee löytyä läheltä. Erityisen tärkeää on sujuva siirtyminen perusterveydenhuollosta erityissairaanhoitoon sekä sujuva liikkuminen sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Jos toimijoita on useita, on erittäin todennäköistä, että järjestelmä tulee kalliiksi, eikä potilas saa välttämättä tarvitsemiaan palveluja yhdestä paikasta. Tähän ratkaisuna olisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen. Voisiko olla jopa niin, että joihinkin terveyskeskuksiin sijoitettaisiin kevyempiä erikoissairaanhoidon palveluita, jolloin niiden tuottaminen olisi edullisempaa ja potilaat pääsisivät nopeammin tarvitsemiinsa palveluihin.
Sote-uudistuksessa yritetään haukata nyt liian isoa palaa kerralla. Uudistus tulisi toteuttaa askel kerrallaan ja aloittaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisestä.
Piia Noronen
sosiaali-ja terveyslautakunta, varajäsen (sd.)
Turku
