Suomen vahvuus on maksuton koulujärjestelmä, joka tarjoaa ilmaisen opetuksen ja kouluruoan myös toisen asteen oppilaitoksissa. Kuitenkin lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoilla on velvollisuus hankkia itse oppikirjat sekä muut välineet ja tarvikkeet, ja vastata mahdollisista tutkintomaksuista. Nuorisobarometrin mukaan joka kolmas nuori keskeyttää toisen asteen taloudellisista syistä. Aidosti maksuton toinen aste on tärkeä tie tehokkaampaan syrjäytymisen ehkäisemiseen ja merkittävä panostus erityisesti niille perheille ja opiskelijoille, jotka joutuvat kamppailemaan toimeentulonsa riittävyydestä.
Meillä ei ole varaa siihen, että nuoren opintopolku katkeaa siihen, että hänellä ei ole mahdollisuutta ostaa tarvittavia oppimateriaaleja tai työvälineitä. Maksuton koulutus on suomalaisen hyvinvointivaltion perustusjalka. Suomen Lukiolaisten Liiton mukaan lukion kustannukset voivat nousta jopa 2 600 euroon ja osa ammatillisten tutkintojen kustannuksista nousee tätäkin kalliimmiksi.
Talouspolitiikan arviointineuvosto esitti raportissaan (2018) huolensa Suomen laskevasta koulutustasosta. Raportissa korostettiin sitä, että koulutus on kannattava investointi yhteiskunnalle. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten määrä tulee kääntää laskuun.
Ei ole vielä myöhäistä korjata koulutusjärjestelmän rakenteellisia vikoja. Jos maksuttoman koulutuksen ongelmakohtia ei kuitenkaan korjata, uhkaa Suomea vieläkin vahvemmin yhteiskunta, jossa koulutus periytyy vahvemmin. Toisen asteen koulutus ei ole tällä hetkellä kaikkien nuorten saavutettavissa, vaikka lainsäädäntö sitä edellyttää. Nuorten syrjäytymisen seurauksia ei voida myöskään tarkastella vain taloudellisesta näkökulmasta, vaan jokaisella nuorella tulee olla aidosti yhdenvertainen mahdollisuus opiskeluun perhetaustasta ja tulotasosta riippumatta.
Yle uutisoi (7.2.) Teuvan lukion lainaavan ensi syksystä alkaen lukiokirjat opiskelijoille panttia vastaan. Olisiko tässä ensimmäinen askel kohti aidosti maksuton toista astetta, jos se huomioisi myös koko toisen asteen?
Noora Kettunen
Demarinuorten järjestösihteeri
Kirjoitus on ilmestynyt Viikko Pohjois-Karjalassa 15.2.
