Suomalaisissa yläkouluissa tulee seuraavalla valtuustokaudella pilotoida ammattiluokanvalvojajärjestelmää, jossa luokanvalvojien tehtävät siirretään sosiaalialan ammattilaisille. Tämä malli parantaa kouluyhteisön hyvinvointia, oppilaiden tukipalveluja ja antaa opettajille mahdollisuuden keskittyä opetustyöhön.
Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikentymisestä tihkuu jatkuvasti uusia viitteitä niin perinteisistä kouluterveyskyselyistä kuin laajemmin ympäröivästä yhteiskunnasta. Koulu-uupumus on yleistynyt 2020-luvulla kaikissa ikäryhmissä samalla, kun yhä harvempi oppilas kertoo pitävänsä koulunkäynnistä ja koulupoissaolot kasvavat.
Kouluissa on tehty paljon toimenpiteitä negatiivisiin ilmiöihin puuttumiseksi: on järjestetty henkilöstön kehittämispäiviä ja -keskusteluja yltäkylläisyyteen asti. Nykyrakenteiden puitteissa on kaikin tavoin parhaan ammattitaidon mukaan vastattu tähän käsiin leviävään lasten monikriisiin – ilman haluttuja tuloksia.
Luokanohjaaja on ensimmäinen luottamuksellinen henkilö, johon niin oppilaalla kuin hänen vanhemmallaan on matala kynnys ottaa yhteyttä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore arviointi vuodelta 2023 kuitenkin osoittaa, että luokanohjaajan tehtäväkenttä on laaja ja moninainen, eikä nykyjärjestelmässä luokanohjaajan tehtävään tarjottava tuki ja aikaresurssit ole riittäviä. Lasten tarpeiden kasvaessa massiivisesti ei opettajan kelloon ole tullut yhtään tuntia lisää luokanohjaajan tehtävien hoitamiseen.
Yläkoulujen rakenteita on uudistettava, jotta niin oppilaiden kasvavia tuen tarpeita kuin opetushenkilöstön jaksamisen haasteita voidaan tehokkaammin taklata. Ammattiluokanvalvojamalliin voidaan siirtyä ilman merkittäviä lisäkustannuksia kohdentamalla henkilöstöresursseja kuntien koulutus- ja nuorisopalveluiden sisällä uudelleen. Kouluihin on viime vuosina palkattu koulunuorisotyöntekijöitä ja hyvinvointipedagogeja, joiden valmis osaaminen palvelee ammattiluokanvalvojan työssä.
Yläkoululla työskentelevät ja lapsia kohtaavat ammattilaiset täytyy valjastaa koulun ja kodin yhteistyöhön, sillä raskaita haasteita, kuten moniongelmaisuutta, kiusaamista, sosiaalisen median todellisuuden lieveilmiöiden ja oppimishaasteiden tuomia tilanteita ei ratkaista koulujen käytävillä. Kyse on syvemmästä ilmiöstä, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan koulun ammattilaisten lisäksi vahva yhteys oppilaiden koteihin. Ammattiluokanvalvojamallissa ihanne kodin ja koulun yhteistyöstä voi aidosti toteutua.
Emilia Kangaskolkka
Demarinuorten puheenjohtaja
