Demarinuoret ehdottaa työikäisen väestön määrään reagoivan automaattisen vakauttajan käyttöönottoa, joka mukauttaisi eläkkeitä syntyvyyden ja nettomaahanmuuton kehityksen mukaisesti.
Väestönkorjaustekijän tavoitteena on purkaa työeläkejärjestelmän korjausvelkaa ennakoivasti ja luoda siten järjestelmään ennustettavuutta. Väestönkorjaustekijän tulee olla elinaikakertoimen tavoin työeläkkeisiin reagoiva tekijä, jota sovelletaan eläkkeiden tullessa maksuun. Tämä parantaisi järjestelmän sopeutumiskykyä ja tasapainottaisi etuustasojen jakautumista tuleville sukupolville.
– Eläkevuotojen yhteydessä haluan muistuttaa, että yhteiskunnan kantokyky vaatii päätöksiä, jotka reagoivat työikäisen väestön määrään. Siis sellaisia päätöksiä, joilla kannustetaan edistämään esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa. Mikäli 40 000 nettomaahanmuuttajan vuosittaista tasoa saadaan ylläpidettyä myös tulevaisuudessa, ei meidän tarvitse pohtia, kestääkö järjestelmä tuleville sukupolville, Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka linjaa.
Lisäksi Demarinuoret kantaa huolta erityisesti nuorten mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden kasvusta. Kangaskolkka esittää, että työeläkeyhtiöiden lakisääteiseksi tehtäväksi säädetään työkyvyttömyysriskin vähentäminen. Lisäksi työeläkeyhtiöille tulee luoda paremmat kannustimet onnistua työkyvyn parantamisessa.
– Työikäisen väestön määrän lisäksi on oleellista, että eläkejärjestelmän maksajat jaksavat työelämässä mahdollisimman pitkään. Työnantajat sekä -tekijät tarvitsevat tukea ennaltaehkäisevään työkyvyttömyyden riskien kartoitukseen sekä dynaamiseen puuttumiseen. Tehtävän säätäminen lakiin selkeyttää tehtävää yhtiöille ja korjaa kilpailuasetelmaa, Kangaskolkka muistuttaa.
– Esittämillämme toimilla turvataan eläkejärjestelmän lisäksi koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kantokykyä. Päätöksenteon horisonttia tulee kasvattaa kauemmas, sillä muuten havahdumme joka kymmenes vuosi käymään tätä keskustelua yhä uudelleen ja uudelleen, Kangaskolkka päättää.
