Alustavien tietojen mukaan aluevaltuutetuiksi valittiin 67 alle 30-vuotiasta nuorta eli 4,68 prosenttia kaikista valituista. Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto pitää nuorten päättäjien osuutta hälyttävän alhaisena ja vaatii tuleviin vaaleihin konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi. Perholehto esittää, että Suomeen säädettäisiin laki vaalikohtaisista kampanjakatoista.
– Yksi keskeinen ongelma on, että rahalla saa valtaa, mutta nuorilla ehdokkailla ei ole sitä vaaleihin käytettäväksi. Näkyvä kampanjointi opiskelijabudjetilla on käytännössä mahdotonta ilman merkittävää taloudellista tukea. Laki vaalikohtaisista kampanjakatoista olisi omiaan tasaamaan ihmisten taloudellisia mahdollisuuksia kampanjoida. Ei voi olla niin, että ovi esimerkiksi Arkadianmäelle aukeaa vain kymmenien tuhansien eurojen vaalikassalla, tuhahtaa Perholehto.
Nuoret ovat tutkitusti kiinnostuneempia politiikasta kuin aikoihin. Erilaiset kansalaisvaikuttamisen muodot keräävät kiinnostusta, mutta varsinainen edustuksellisuuteen perustuva poliittinen järjestelmä ei saavuta nuoria. Aluevaalien ehdokkaista vain 7,6 % oli 18-29-vuotiaita, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä on hieman yli 14 %. Nuorten syyttelyn sijaan on keskityttävä poistamaan osallistumisen esteitä.
– Vaaleista toiseen nuoret jäävät aliedustetuksi väestöryhmäksi päätöksenteossa. Ainaisen voivottelun sijaan olisi korkea aika tehdä uudistuksia, joilla nuorten osallistumisen esteitä vaaleihin aidosti purettaisiin. Moni nuori jätti näissäkin vaaleissa ehdokkuuden väliin, sillä aluevaaleissa kampanjointi viime kevään kuntavaalien jälkeen olisi tullut liian kalliiksi, kommentoi Perholehto.
– Julkisuuteen nousee aina aika ajoin jokin tapahtuma, joka tekee demokratian kriisistä ajankohtaisen. Olipa kimmokkeena äänestysaktiivisuus tai puolueiden laskevat jäsenmäärät, ei kohahdus johda konkreettisiin toimiin. On absurdia, että kansalaisaloitteiden jättämisen mahdollistanut perustuslain muutos on raikkain uudistus, johon tämä yhteiskunta näyttää kykenevän, päättää Perholehto.