Järvenpään kaupunginvaltuuston kevätkausi päättyi istuntotaukoon viime kesäkuussa. Kesätaukoa edeltänyt valtuuston kokous oli samalla toistaiseksi viimeinen suorana nettiin videoitu istunto. Tuore valtuusto sai heti ensimmäisestä kokouksesta lähtien osallistua kokeiluun, jossa kokoukset taltioitiin nettiin katsottaviksi. Siitä otetaanko livelähetykset pysyväksi osaksi valtuuston toimintaa tullaan päättämään myöhemmin syksyllä.
Suorat nettilähetykset ovat olleet monen kunnan to-do –listalla siitä lähtien, kun tekniikka on ne mahdollistanut. Järvenpäässä toteutettu kokeilu oli ansiokas siksi, että nettilähetyksen rinnalle oli rakennettu paljon muutakin, kuin pelkkää suoraa videokuvaa. Nettilähetyksen ympärille oli luotu keskustelualusta, jossa anonyymisti tai omalla nimellään pystyi reaaliaikaisesti kommentoimaan kokouksen kulkua. Kokouksia saattoi katsella myös jälkikäteen ja lähetykset paloiteltiin osiin niin, että yksittäisten valtuutettujen puheenvuoroja oli helppo etsiä ja kommentoida. Myös äänestysgrafiikka ja PowerPoint-alustukset olivat yleisön nähtävillä. Ja ajan vaatimusten mukaisesti myös valtuutettujen yksittäisistä puheenvuoroista oli mahdollisuus päästä ”tykkäämään”.
Keski-Uudenmaan kunnista vain Kerava on aikaisemmin kokeillut suoria nettilähetyksiä. Jatkuvaan videointitarpeeseen ei kuitenkaan Keravalla nähty tarvetta ja siitä luovuttiin kokeilun päätyttyä. Suurin osa keravalaisista valtuutetuista ei uskonut kokousten kiinnostavan tarpeeksi suurta yleisöä. Moni kunta on päätynyt vastaaviin lopputuloksiin lyhyiden kokeilujen perusteella, eikä nettilähetyksistä ole tullut trendiä kuntien valtuustoissa.
On myös kuntia, joissa asiaa on selvästi ajateltu ja päädytty laadukkaisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi Helsingissä nettilähetyksistä on tullut jo pysyvä osa valtuustotyöskentelyä. Moni muistaakin parin vuoden takaisen keskustelun Helsingin valtuustossa kasvisruokapäivästä – kokouksen videotaltiointi taipui nopeasti yli 100 000 katsojaa keränneeksi YouTube-videoksi.
Syksyllä on päätettävä Järvenpäässä siitä, jatketaanko valtuuston kokousten suoria nettilähetyksiä. Itse kannatan nettilähetysten ottamista pysyväksi osaksi valtuuston toimintaa. Livelähetys edustaa tervettä avoimuutta ja yhdistää vaivatta valtuutetut ja äänestäjät. Myös lähetysten katsojamäärät puoltavat järjestelyn jatkamista. Keski-Uusimaa – lehden mukaan lähetykset keräsivät jopa 150 katsojaa kokousta kohden.
Kokousten taltiointi on toki herättänyt myös vastustusta. Järjestelyn hinta tuntuu monen mielestä turhan korkealta. Yhden nettilähetyksen valmistelu, kuvaus ja jälkikäsittely maksavat kaupungille 500-800 –euroa kokouksen pituudesta riippuen. Toisaalta summa on vain pisara meressä, jos sen suhteuttaa muihin kuntatalouden menoeriin.
Närää on herättänyt myös valtuutettujen oma käytös. Videointikokeilun alkuaikoina moni valtuutettu juoksi kameran edessä näyttäytymässä ja otti turhankin hanakasti kontaktia yleisöön kotisohvilla. Tällainen toiminta pitkitti helposti kokouksia ja keskustelut alkoivat rönsyillä tarpeettomille poluille, kun valtuutetut yrittivät kilvan esitellä nettikatsojille omaa aktiivisuuttaan. Uskon kuitenkin, että aika karsii edellä mainitun käyttäytymisen, kun taltioinnista tulee luonteva ja totuttu osa valtuustotyöskentelyä.
Kokousten suorissa nettilähetyksissä yhdistyy monia tärkeitä avoimuuden piirteitä. Kynnys on matalalla, kun valtuutettujen toimintaa pääsee seuraamaan vaikka kotisohvalta omalla läppärillään. Samalla äänestäjät näkevät edustajiensa puheenvuorot alkuperäisessä esitysmuodossaan, eivätkä esimerkiksi paikallislehtien toimittajien suodattamina. Nettilähetysten puolesta puhuu myös yksinkertainen vertailu; lehtereiltä kokouksia seuraa keskimäärin neljä ihmistä per kokous, kun taas nettilähetyksen kautta katsojia oli parhaimmillaan toista sataa. Ainakaan suuren yleisön kiinnostuksen puutteella ei nettilähetyksiä voida vastustaa.
Eemeli Peltonen
Järvenpään kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan pj
Uudenmaan Demarinuorten hallituksen varajäsen
