Suomi on yksi maailman parhaimpia maita elää, olla äiti, olla onnellinen jne. ja tämä on todettu useissa kansainvälisissä vertailuissakin. Vähäisimpänä syynä tähän ei ole maailman mittakaavassa korkea verotus, jolla tuotetaan eri palveluita.

Verotuksen merkitys ja se mihin verot käytetään konkretisoituu sitä mukaan kun käytät julkisia palveluja. Vaikka olen itsekin joskus parjannut julkista terveydenhuoltoa milloin mistäkin syystä ja jonkinlainen soteuudistus on ehdottomasti tarpeen, olen jälleen kerran herännyt siihen, kuinka meillä todella on yksi maailman parhaista järjestelmistä.

Viime vuonna Suomessa imeväiskuolleisuus oli kaikkien aikojen pienin. Myös lapsikuolleisuus on pienentynyt joka vuosi ja maailman mittapuulla se on meillä yksi pienimmistä. Tämä ei ole sattumaa, sillä meillä lapsen hyvinvoinnista aletaan myös yhteiskunnan puolelta kantaa huolta heti sillä sekunnilla, kun varataan ensimmäinen aika äitiysneuvolaan. Varhaisraskauden- ja rakenneultran, sikiöseulonnan ja monien muiden tutkimuksien lisäksi odottaville äideille on tarjolla erilaista tukea niin odotukseen kuin odotuksen jälkeiseen aikaankin.

Suomessa myös keskosena syntyneellä lapsella on erinomaiset mahdollisuudet selvitä elämänsä ensimmäisistä kuukausista. Keskosen ylläpitäminen maksaa yhteiskunnalle kymmeniä tai jopa satojatuhansia euroja, mutta vanhemmat maksavat tästä vain murto-osan. Siitä loistavassa järjestelmässämme on pohjimmiltaan kyse: huolimatta vanhempien tulotasosta, jokaisella lapsella on yhtäläiset mahdollisuudet selvitä elämänsä ensimmäisistä kuukausista.

Liika verojen maksaminen ei ole koskaan allekirjoittanutta ärsyttänyt, mutta olen jälleen vakuuttuneempi siitä, että ilman lottovoittoa en koskaan pysty maksamaan yhteiskunnalle verojen  muodossa takaisin sitä, mitä se on minuun satsannut. Tätä soisi jokaisen korkeasta verotuksesta valittavan miettivän, sillä summaa ei pysty maksamaan moni muukaan. Puhumattakaan silloin, jos sinulla tai lähipiirissäsi on sattunut olemaan keskosia, syöpään sairastuneita, leikattuja tai muuta pitkällistä sairaalahoitoa vaatineita. Minkä summan olisit valmis maksamaan heidän mahdollisuudestaan elää?

Sara Etola
liittohallituksen jäsen