Kestävä eurooppalainen työelämä

Avain sosialidemokraattisempaan Eurooppaan piilee työntekijöiden oikeuksissa. Osaava ja arjessaan jaksava työvoima on koko mantereen tärkein kilpailukykytekijä nyt ja tulevaisuudessa. Tästä ihanteesta ollaan kuitenkin ajautumassa yhä kauemmas epätyypillisten työsuhteiden ja työhyvinvoinnin haasteiden vaivatessa yhä useamman eurooppalaisen työntekijän elämää.

Palkattomat työharjoittelut ja vastentahtoiset nollatuntisopimukset tulee tulevaisuudessa kieltää kaikkialla unionin alueella painavin sanktioin. Alustatyöntekijöiden asema on puolestaan vakiinnutettava freelance-yrittäjistä yrityksen työntekijöiksi lakiteitse. Mielenterveyskriisi ei myöskään ole työpaikkojen arjesta irrallinen ilmiö, minkä takia työntekijöillä tulisi esimerkiksi olla oikeus olla työnantajansa tavoittamattomissa työajan ulkopuolella.

On niin ikään kiistaton tosiasia, että työntekijöiden osaamisen on myös investoitava aiempaa enemmän EU-alueen tuottavuuden parantamiseksi. Siksi vähintään 5 % EU:n vuotuisesta budjetista tulisi kohdistaa korkeakoulujen rahoitukseen. Eurooppalaisia korkeakoulututkintoja on yhtenäistettävä ottamalla käyttöön yhteiseurooppalainen opintoportaali. Lisäksi on tarpeen helpottaa jäsenmaiden välistä työntekoa sekä parantaa kansainvälisten osaajien työllistymismahdollisuuksia halki Euroopan unionin alueen.

EU ihmisoikeuksien, lehdistönvapauden ja oikeusvaltion puolustajana

Äärioikeistolaisten liikkeiden nousu on monissa EU:n jäsenmaissa, etupäässä Puolassa ja Unkarissa, johtanut lehdistönvapauden kaventumiseen sekä oikeusvaltioperiaatteen rapautumiseen. EU:n ei tule toimia ainoastaan demokratian ulkoisena portinvartijana vaan myös sisäisenä valvojana jäsenmaidensa toiminnalle. Tästä syystä Euroopan unionin neuvoston tulee siirtyä määräenemmistöpäätöksiin kaikilla politiikan aloilla, jotta unionin perusarvoja aktiivisesti rikkovat jäsenmaat eivät voisi enää veto-oikeudellaan halvaannuttaa päätöksentekoa. Lisäksi EU:n on tarvittaessa oltava valmis eväämään jäsenmaan äänioikeus neuvostossa.

Jäsenmailta tulee niin ikään edellyttää EU:n perussopimusten ja lainsäädännön täysimääräistä noudattamista entistä hanakammin, esimerkiksi laiminlyönnistä aiheutuvia sanktioita koventamalla. EU:n perussopimusten noudattamisen tulee olla EU-budjetin varojen saamisen vähimmäisehto. Keinovalikoimaa epädemokraattisten jäsenmaiden suitsimiseen on myös kovennettava BKT-sidonnaisen uhkasakon ja Schengen-alueesta erottamisen avulla.

On selvää, että EU-kansalaisuuden tulee taata samat perusoikeudet koko unionin alueella. Unionin jäsenmaiden on sitouduttava kaikkeen syrjinnän vastaiseen työhön, ja esimerkiksi vähemmistöjen, erityisesti naisten, sateenkaari-ihmisten sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen, oikeuksia polkevan politiikan on johdettava nuhteluiden sijasta todellisiin sanktioihin. Sanktioiden lisäksi EU:n on keskityttävä myös ennakoivaan työhön ihmisoikeuksien vaalimisessa. Siksi esimerkiksi oikeus aborttiin tulisi kirjata EU:n perussopimuksiin.

EU:n digikansalaisuus osaksi demokratiaa

Sosiaalisen median ja tekoälyn esiinmarssin myötä Euroopan unionissa on yhä tärkeämpää puhua myös EU-kansalaisten digitaalisista oikeuksista. Samalla kun digitaaliset sovellukset rapauttavat demokraattista keskustelukulttuuria ja lisäävät yhteiskunnan polarisaatiota, niitä hallinnoivilla digijäteillä on paikoitellen enemmän valtaa kuin yksittäisillä EU:n jäsenmailla. Siksi oikea areena hallinnoida alustatalouteen liittyviä monisyisiä ongelmia on Euroopan unioni, jonka on estettävä datan valuminen yhä harvempien käsiin sekä turvata algoritmien läpinäkyvyys. Jatkossa alustayritysten tulisi esimerkiksi pystyä itse todistamaan kilpailuviranomaisille, etteivät ne hinnoittelussa väärinkäytä merkittävää markkina-asemaansa.

EU:n tasolla on tunnistettava, että digitaalisen liiketoimintamallin sääntelyn vaikeudet ovat mahdollistaneet nykytilanteen kehittymisen. Dataa itsessään on hahmotettava enemmän julkishyödykkeen kaltaisena resurssina, jonka käytöstä koko ihmiskunta voisi merkittävästi hyötyä. Vastaavasti sosiaalisen median alustojen liiallisen käytön tiedetään lisäävään erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ja keskittymiskyvyn haasteita, minkä takia niiden ominaisuuksien sääntelyssä tulisi painottaa aiempaa enemmän kuluttajansuoja-näkökulmaa. Samanaikaisesti alustoihin liittyy Euroopan kannalta myös turvallisuuspoliittisia intressejä, ja siksi eurooppalaista tietosuojaa onkin kehitettävä GDPR:ää pidemmälle. Yksityisyyden suojan takia esimerkiksi kasvojentun-nistusteknologian laajamittaisen viranomaiskäytön on pysyttävä kiellettynä julkisilla paikoilla. Myöskään merkittäviä viranomaispäätöksiä ei EU:ssa saa ulkoistaa tekoälylle.