MITÄ JOS sinun eurovaaliehdokkaasi löytyy täältä?.

Eurovaalien tärkeät päivämäärät

  • Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.-4.6.2024
  • Ennakkoäänestys ulkomailla 29.5.-1.6.2024
  • Vaalipäivä 9.6.2024

Eurovaalien vaalipäivä

Päivä(t)

:

H(s)

:

Minuutti(a)

:

Second(s)

Demarinuorten ehdokas eurovaaleissa

Emilia Kangaskolkka

Emilia Kangaskolkka

YHDENVERTAISUUTTA

Elääkseen inhimillisesti tulee edes perusturvallisuuden tunne täyttyä. Sekin on ihmisoikeus, joka ei etenkään vähemmistöjen kohdalla täyty.

NUORIA

Nuorten tulevaisuus kaipaa tukea ja ratkaisuja, joista aikuiset ja yhteiskunta ovat vastuussa.

DEMOKRATIAA

Meidän on tarjottava visio yhtenäisestä ja avoimesta Euroopan unionista vastauksena äärioikeiston tarjoamalle pimeiden voimien tarinalle.

Demarinuorten vaaliteesit

Nuorten ääni kuuluviin Euroopan unionissa

Euroopan parlamentin 705 jäsenestä vain 6 on tällä hetkellä alle 30-vuotiaita. Ei siis ole ihme, jos poliittiset päätökset ovat näiltä osin ikävä kyllä usein tekijöidensä näköisiä: nuoret ovat Euroopassa jääneet pysyvästi alakynteen mitä tulee opiskelumahdollisuuksiin, asuntomarkkinoihin ja työelämään. Siksi kevään eurovaaleissa tuleekin kantaa erityisen suurta huolta nuorten ikäluokkien osallisuudesta eurooppalaisessa päätöksenteossa. Europarlamenttivaaleja on uudistettava siten, että vaalien äänestysikärajaa laskettaisiin 16 vuoteen. Lisäksi 16-vuotiailla EU-kansalaisilla tulisi olla oikeus sekä laatia että allekirjoittaa eurooppalaisia kansalaisaloitteita.

Eurooppalaisten nuorten vieraantuneisuus EU:n päätöksenteosta johtuu pääosin puutteellisesta demokratiakasvatuksesta ja EU-uutisoinnin vähäisyydestä. Näin ollen jäsenmaiden on lisättävä demokratiakasvatusta EU.sta kaikilla koulutusasteilla ja lisättävä julkisomisteisten yleisradioyhtiöidensä tehtäviin aiempaa enemmän EU-uutisointia koskevia velvoitteita. Lisäksi kaikille täysi-ikäistyville on tarjottava mahdollisuus hakea maksutonta Interrail-passia,  ja nykyistä useammalle opiskelijalle näkymä Erasmus+-vaihto-opiskelujaksoon.

nainen keltaisessa asussa soittamassa sähkökitaraa.

Kestävä eurooppalainen työelämä

Avain sosialidemokraattisempaan Eurooppaan piilee työntekijöiden oikeuksissa. Osaava ja arjessaan jaksava työvoima on koko mantereen tärkein kilpailukykytekijä nyt ja tulevaisuudessa. Tästä ihanteesta ollaan kuitenkin ajautumassa yhä kauemmas epätyypillisten työsuhteiden ja työhyvinvoinnin haasteiden vaivatessa yhä useamman eurooppalaisen työntekijän elämää.

Palkattomat työharjoittelut ja vastentahtoiset nollatuntisopimukset tulee tulevaisuudessa kieltää kaikkialla unionin alueella painavin sanktioin. Alustatyöntekijöiden asema on puolestaan vakiinnutettava freelance-yrittäjistä yrityksen työntekijöiksi lakiteitse. Mielenterveyskriisi ei myöskään ole työpaikkojen arjesta irrallinen ilmiö, minkä takia työntekijöillä tulisi esimerkiksi olla oikeus olla työnantajansa tavoittamattomissa työajan ulkopuolella.

On niin ikään kiistaton tosiasia, että työntekijöiden osaamisen on myös investoitava aiempaa enemmän EU-alueen tuottavuuden parantamiseksi. Siksi vähintään 5 % EU:n vuotuisesta budjetista tulisi kohdistaa korkeakoulujen rahoitukseen. Eurooppalaisia korkeakoulututkintoja on yhtenäistettävä ottamalla käyttöön yhteiseurooppalainen opintoportaali. Lisäksi on tarpeen helpottaa jäsenmaiden välistä työntekoa sekä parantaa kansainvälisten osaajien työllistymismahdollisuuksia halki Euroopan unionin alueen.

Vuonna 2050 hiilineutraali, luontokadosta elpynyt unioni

Ilmastonmuutoksen torjuminen, luontokadon pysäyttäminen sekä kestävän ja oikeudenmukaisen talouskasvun tavoittelu on kaiken Euroopan unionin harjoittaman politiikan ykkösprioriteetti. EU:n tulee olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Euroopan unionin rooli ilmastotyössä paitsi koordinoida ja johtaa jäsenvaltioiden ilmastotalkoita myös toimia globaalina suunnannäyttäjänä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii unionilta nykyistä mittavampia toimia. Tulevina vuosikymmeninä EU:n budjettia onkin kohdennettava nimenomaan vihreää siirtymää tukeviin uusiin innovaatioihin, tieteeseen ja tutkimukseen. EU:n yhteistä päästökauppaa voidaan pitää maltillisena onnistumisena, sitä tulisi laajentaa kattamaan yhä useampia toimialoja. Vastaavasti Euroopan unionin on asetettava yrityksille hiilitulleja nykyisen hiilivuodon kitkemiseksi. Lisäksi unionin kauppapoliittista valtaa tulee hyödyntää asettamalla lisätulleja korkeapäästöisille tuotteille ja luomalla uusia ympäristöystävällisyystandardeja.

Euroopan unionin ei tule politiikassaan unohtaa myöskään biodiversiteettiä. EU:n tulee tukea laajempaa ja ylikansallista ympäristönsuojelua osoittamalla yhä enemmän maa- ja merialueita suojelluiksi. Mikäli kansallisen metsäpolitiikan linja on merkittävästi ristiriidassa biodiversiteetin heikkenemisen kanssa, EU:n tasolla tulee valita luontokadon pysäyttäminen. Turkistarhaus on kiellettävä unionin alueella.

EU ihmisoikeuksien, lehdistönvapauden ja oikeusvaltion puolustajana

Äärioikeistolaisten liikkeiden nousu on monissa EU:n jäsenmaissa, etupäässä Puolassa ja Unkarissa, johtanut lehdistönvapauden kaventumiseen sekä oikeusvaltioperiaatteen rapautumiseen. EU:n ei tule toimia ainoastaan demokratian ulkoisena portinvartijana vaan myös sisäisenä valvojana jäsenmaidensa toiminnalle. Tästä syystä Euroopan unionin neuvoston tulee siirtyä määräenemmistöpäätöksiin kaikilla politiikan aloilla, jotta unionin perusarvoja aktiivisesti rikkovat jäsenmaat eivät voisi enää veto-oikeudellaan halvaannuttaa päätöksentekoa. Lisäksi EU:n on tarvittaessa oltava valmis eväämään jäsenmaan äänioikeus neuvostossa.

Jäsenmailta tulee niin ikään edellyttää EU:n perussopimusten ja lainsäädännön täysimääräistä noudattamista entistä hanakammin, esimerkiksi laiminlyönnistä aiheutuvia sanktioita koventamalla. EU:n perussopimusten noudattamisen tulee olla EU-budjetin varojen saamisen vähimmäisehto. Keinovalikoimaa epädemokraattisten jäsenmaiden suitsimiseen on myös kovennettava BKT-sidonnaisen uhkasakon ja Schengen-alueesta erottamisen avulla.

On selvää, että EU-kansalaisuuden tulee taata samat perusoikeudet koko unionin alueella. Unionin jäsenmaiden on sitouduttava kaikkeen syrjinnän vastaiseen työhön, ja esimerkiksi vähemmistöjen, erityisesti naisten, sateenkaari-ihmisten sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen, oikeuksia polkevan politiikan on johdettava nuhteluiden sijasta todellisiin sanktioihin. Sanktioiden lisäksi EU:n on keskityttävä myös ennakoivaan työhön ihmisoikeuksien vaalimisessa. Siksi esimerkiksi oikeus aborttiin tulisi kirjata EU:n perussopimuksiin.

Oikeudenmukainen unionin laajuinen maahanmuuttopolitiikka

Tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntyminen tulee väistämättä ravistelemaan eurooppalaisia yhteiskuntia ennennäkemättömällä tavalla. Vääristynyttä ikäpyramidia ei pystytä ratkaismemaan yksin syntyvyyden kasvulla, jolloin on selvää, että Eurooppa tarvitsee tulevaisuudessa myös enemmän työperäistä maahanmuuttoa.  Pysyvän työ- ja oleskeluluvan saamista tulee siksi nopeuttaa, ja tavoitteena on oltava korkeintaan kuukauden hakuprosessi.

Humanitaarisen maahanmuuton osalta Euroopan unionin on vahvistettava ja laajennettava pakolaisjärjestelmän taakanjakomekanismeja ottaen huomioon jäsenmaiden erityisolosuhteet. Uudistus on välttämätön oikeudenmukaisen yhteisvastuun varmistamiseksi jäsenmaiden kesken. Samalla EU:n alueella kuitenkin pyritään vahvistamaan rajavalvontaa ja -turvallisuutta sekä parantamaan itse turvapaikkaprosessia. Kansainvälisten sopimusten mukaisesta oikeudesta hakea turvapaikkaa EU:n rajojen sisäpuolella tulee pitää kiinni kaikissa rauhan ajan olosuhteissa.

Vaikka pakolaisten asemassa on nykyisellään valtavia puutteita, on niin ikään tärkeää puuttua pakolaisuuden juurisyihin, etenkin ilmastopakolaisuuteen. EU:n tulee ulkopolitiikassaan jatkaa yhteistyötä muiden valtioiden kanssa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vihreää siirtymää globaalissa etelässä kehitysyhteistyön keinoin. Maailmanpoliittisen tilanteen kasvavista jännitteistä huolimatta EU on sitouduttava monenkeskiseen yhteistyöhön puuttumalla ihmisoikeusloukkauksiin sekä tukemalla rauhanomaista konfliktien hallintaa ja erilaisia rauhanrakennusprosesseja.

eurovaalit 2024

EU:n digikansalaisuus osaksi demokratiaa

Sosiaalisen median ja tekoälyn esiinmarssin myötä Euroopan unionissa on yhä tärkeämpää puhua myös EU-kansalaisten digitaalisista oikeuksista. Samalla kun digitaaliset sovellukset rapauttavat demokraattista keskustelukulttuuria ja lisäävät yhteiskunnan polarisaatiota, niitä hallinnoivilla digijäteillä on paikoitellen enemmän valtaa kuin yksittäisillä EU:n jäsenmailla. Siksi oikea areena hallinnoida alustatalouteen liittyviä monisyisiä ongelmia on Euroopan unioni, jonka on estettävä datan valuminen yhä harvempien käsiin sekä turvata algoritmien läpinäkyvyys. Jatkossa alustayritysten tulisi esimerkiksi pystyä itse todistamaan kilpailuviranomaisille, etteivät ne hinnoittelussa väärinkäytä merkittävää markkina-asemaansa.

EU:n tasolla on tunnistettava, että digitaalisen liiketoimintamallin sääntelyn vaikeudet ovat mahdollistaneet nykytilanteen kehittymisen. Dataa itsessään on hahmotettava enemmän julkishyödykkeen kaltaisena resurssina, jonka käytöstä koko ihmiskunta voisi merkittävästi hyötyä. Vastaavasti sosiaalisen median alustojen liiallisen käytön tiedetään lisäävään erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ja keskittymiskyvyn haasteita, minkä takia niiden ominaisuuksien sääntelyssä tulisi painottaa aiempaa enemmän kuluttajansuoja-näkökulmaa. Samanaikaisesti alustoihin liittyy Euroopan kannalta myös turvallisuuspoliittisia intressejä, ja siksi eurooppalaista tietosuojaa onkin kehitettävä GDPR:ää pidemmälle. Yksityisyyden suojan takia esimerkiksi kasvojentun-nistusteknologian laajamittaisen viranomaiskäytön on pysyttävä kiellettynä julkisilla paikoilla. Myöskään merkittäviä viranomaispäätöksiä ei EU:ssa saa ulkoistaa tekoälylle.