Keskustelu sananvapaudesta sosiaalisessa mediassa on tehnyt näkyväksi valtavan markkinavoiman, jolla ylikansalliset it-jätit ohjaavat maailmaa. Teknologia ja algoritmit muuttavat myös yhteiskunnallisen aktiivisuuden tapoja, eikä ole siksi lainkaan samantekevää kenen ehdoilla niitä kehitetään. Jättiyhtiöiden, kuten Facebookin sääntely on erityisen ajankohtainen aihe epidemia-aikana, jona kaikki vaalityö siirtyy väistämättä verkkoon.

“Olisi valheellista väittää, ettei sosiaalisella medialla ole yhteyttä yhteiskunnan polarisaatioon tai demokratian kriisiytymiseen. Esimerkiksi Twitter on usein villi länsi, jossa disinformaatio kukoistaa ja vihamielinen retoriikka voittaa pragmaattisen keskustelun. Valta valuu niiden syliin, jotka piikittelevät eniten ja etsivät yhteisiä ratkaisuja vähiten”, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto.

Poliittisen vaikuttamisen murros vaatii ihmisiltä yhä parempaa medialukutaitoa ja kriittistä silmää. Tämä on kuitenkin vaikeaa, sillä Facebookin ja Googlen kaltaisten toimijoiden markkina-asema on niin suuri, että kuluttajien on tosiasiallisesti mahdotonta toimia ilman, että he hyväksyvät yhtiöiden käyttöehdot ja toimintalogiikan: sen sosiaalisen kuplan, jossa algoritmeilla on valta määritellä millaisena maailma ja muut ihmiset esitetään. 

”Algoritmit toimivat pelottavan koukuttavilla tavoilla ‒ mitä enemmän luet esimerkiksi ääriliikkeistä, sen radikaalimpaa sisältöä tarjotaan jatkossa. Lopulta käyttäjä ajetaan pahimmillaan kuplaan, jonka kaikki sisältö pyörii vain samanmielisten ihmisten, epärealistisen maailmankuvan tai vaarallisten ääriajatusten ympärillä”, jatkaa Perholehto.

Somejätit tunnistavat alustoillaan rehottavat ongelmat, mutta reagoivat niihin usein riittämättömällä tavalla. Yhtiöt ovat esimerkiksi pyrkineet puuttumaan koronaviruksesta esitettäviin valeuutisiin, mutta olleet haluttomia estämään poliittisissa julkaisuissa tapahtuvaa valehtelua. Keskeisiä ongelmia liittyy myös algoritmien tasa-arvoisuuteen ja puolueettomuuteen. Turvallisempia verkkoympäristöjä vaatii myös Euroopan komissio, joka julkaisi joulukuussa kaksi uutta lakiesitystä.

“Algoritmien ja datan sääntely on ollut pitkään lapsen kengissä. Jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus saada monipuolista ja luotettavaa tietoa myös somessa. Palveluiden läpinäkyvyyden kannalta on välttämätöntä, että tulevaisuudessa kuluttajille tarjotaan mahdollisuus kieltää profilointiin pohjautuva sisältö ja kohdennettu markkinointi kokonaan”, päättää Perholehto.

Lisätiedot

Pinja Perholehto
Demarinuorten puheenjohtaja
pinja.perholehto@demarinuoret.fi
p. 040 0596 521