Työmatkalla kävellessäsi kioskin ohi katselet silloin tällöin lehtien otsikoita. Kuvissa Angela Merkel hehkuttaa ”Das ist wunderbar” kädet korkealla ilmassa heiluen, suuren hymyn saattelemana. Saksalla näyttäisi menevän hyvin, sillä heinäkuussa 2013 työttömyysaste oli hieman yli 5 %. Samaan aikaan pelkästään Uudellamaalla työttömyysaste oli lähes 10 % luokkaa.

Aika-ajoin julkisuuteenkin pomppaava niin sanottu Saksan malli näyttää aluksi ratkaisulta luoda työpaikkoja, kasvattaen samalla työllisyyttä ja taloutta. Pintaa syvemmälle sukeltaessa huomataan nopeasti, ettei se sitä kuitenkaan ole. Saksassa tuloerot ovat kasvaneet hurjasti, sillä mallin mukainen halpatyö lisää köyhyyttä.

Tutkija Antti Alaja kirjoitti 29.2.2012 voima.fi-verkkosivustolla seuraavasti: ”alimmat palvelualan palkat ovat tulleet lähelle perusturvan tasoa. Saksan Tilastokeskuksen tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että etenkin palvelualoilla, käsityöaloilla, maataloudessa ja rakennuksilla maksetaan alle 6,5 euron palkkoja.” Sekä ”vuosina 1998–2008 vakituisten ja kokopäiväisten työpaikkojen määrä supistui 800 000. Työllisyyden kasvu suuntautui epätyypillisiin työsuhteisiin, jotka kasvoivat yli 2 miljoonalla.” Tätäkö me haluamme?

Demokraatin haastattelussa 28.5. Saksan Keskusammattiliiton DGB:n työmarkkinajohtaja Wilhelm Adamy kertoi Saksan valtion verotulojen pienentyneen, sillä Saksa joutuu maksamaan enemmän sosiaalitukea riittämättömillä palkoilla kituuttaville ihmisille. Noin joka kymmenes kotitalous on sosiaaliturvan varassa. ”Jos Suomi haluaa luoda sosiaalisia ongelmia, niin kopioikaa Saksan mallia”, Adamy varoitti.

Suomessa poliitikot ovat ottaneet asiaan vilkkaasti kantaa, viimeisimpinä avauksina Sosialidemokraattien kansanedustajat Kärnä ja Koskinen. Olen heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että Saksasta on paljon opittavaa, mutta suoraa kopiointia täytyy välttää. Saksan mallissa uudentyyppiset työsuhteet luotiin ponnahduslaudaksi vakinaiseen työhön. Tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan niistä on tullut työntekijälle lähes poispääsemätön noidankehä.

Työllisyystilannetta on parannettava Suomessa jollakin muulla tavalla kuin suoraa Saksan mallilla. Emme halua työntekijälle kahden työn loukkua. Meidän kaikkien vastuullamme olevan nuorisotakuun on purtava alle 25-vuotiaisiin työttömiin työnhakijoihin, julkisen ja yksityisen sektorin on uskallettava palkattava yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, sekä pitkäaikaistyöttömien kuntoutusta ja pääsyä työelämään on tehostettava. Yli 50-vuotiaisiin pitkäaikaistyöttömiin voitaisiin hyödyntää Taipaleen mallia.

Jussi Kukkola
Uudenmaan Demarinuorten varapuheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Hyvinkää

Kirjoitus Jussin sivuilla