Aamupostin pääkirjoituksessa 26.8. väläyteltiin puoluesihteeri Tujusen (kok.) vetämän työryhmän tuloksia kunnallisvaalien ajankohdasta ja äänestysikärajasta. Tässä kirjoituksessa otan kantaa vain äänestysikärajan laskuun.
Itse kuulun siihen ikäryhmään, joka sai vuonna 2010 mahdollisuuden äänestää ensimmäistä kertaa 16-vuotiaana seurakuntavaaleissa. Äänestysikärajan laskun myötä odotettiin kiinnostumisen vaikuttamista kohtaan kasvavan. 16 – 17-vuotiaiden äänestysprosentti oli tuolloin 14,9 % koko ikäluokasta, kun yhteenlaskettuna vaalien äänestysprosentti oli suunnilleen 17 % luokkaa. Nuorten invaasio jäi mielestäni vaisuksi, vaikka osittain siihen oltiinkin tyytyväisiä. Seuraavat seurakuntavaalit pidetään marraskuussa 2014, pistäkäähän tuo nyt jo korvan taa.
Henkilökohtainen mielipiteeni on kuitenkin se, että mikäli esimerkiksi kunnallisvaalien äänestysikärajaa lasketaan 16 vuoteen nykyisestä 18 vuodesta, olisi luontevaa myös laskea yhtälailla ehdokkaaksi asettumisen ikärajaa. Äänestysikärajan laskua perustellaan usein sillä, että se antaisi nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja kiinnostua politiikasta. No, kävikö niin seurakuntavaaleissa? Pelkkä äänioikeuden antaminen on mielestäni väärä keino vaikuttamisaktiivisuuden lisäämiseksi.
Valitettavasti vaikuttamisesta ja politiikasta kiinnostunut alle 18-vuotias nuori on melkoinen keräilyharvinaisuus. Ja kun näitä harvinaisia aarteita löytyy, niin haluaisivat he usein myös itse äänestämisen ohella olla ehdolla vaaleissa. Tämähän on aivan loogista, sillä mikäs olisikaan parempi vaikuttamiskeino kuin hypätä itse mukaan politiikkaan? Näin muun muassa minäkin hakeuduin ehdolle kunnallisvaaleihin täytettyäni 18 vuotta.
Kuntalaiselle tärkeimmissä vaaleissa, eli kunnallisvaaleissa, äänestysprosentti Hyvinkäällä vuonna 2012 oli hälyttävät 51,7 %. Nostaisiko äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen kunnallisvaalien äänestysaktiivisuutta? Epäilen ettei. Nuorten kohdalla taustalla saattaa olla esimerkiksi tietämättömyys äänestyspaikalla käyttäytymisestä tai vain pelkästään se, ettei politiikka yksinkertaisesti kiinnosta.
Hyvinkäällä joka toinen vuosi toimitettavat nuorisoparlamenttivaalit osaltaan kouluttavat alaikäisiä nuoria toimimaan äänestystilanteessa ja yhteiskuntaopin opetustakin on kouluissa lisätty. Jokaiseen kuntaan pitäisi saada myös nuorisovaltuusto sekä kouluihin toimivat oppilaskunnat. Nämä ja muut keinot toivottavasti nostavat tulevaisuudessa eri vaalien äänestysaktiivisuutta, sillä muuten demokratiamme on syvässä kriisissä. Isona kysymysmerkkinä on myös nukkuvien äänestäjien herättäminen.
Äänestysikärajoja en lähtisi kuitenkaan muuttamaan. Ja mitä pääkirjoituksessa olleeseen budjetinvalmisteluun tulee: esimerkiksi seuraava Euroopan parlamentti ei 7-vuotisen budjettikierron takia pysty vaikuttamaan oman vaalikautensa tuloihin ja menoihin. Parannettavaa asioista löytyy aina.
Jussi Kukkola
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
