Tilanne on huolestuttava
Työttömänä työnhakijana oli koko Uudenmaan alueella heinäkuussa 2013 tarkalleen 79 401 henkilöä. Se on yli puolitoista kertaa Hyvinkään kokoisen kaupungin asukasluvun verran. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava, vaikkakin kesällä luvut pomppaavat korkeammalle muihin vuodenaikoihin verrattuna. Alle 25-vuotiaita tästä luvusta on 9770 henkilöä, pitkäaikaistyöttömiä 17 370 henkilöä ja mikä järkyttävintä, yli 50-vuotiaita työttömänä työnhakijana olevia on peräti 25 600 henkilön verran. Vertailun vuoksi avoimeksi ilmoitettuja työpaikkoja Uudellamaalla on 8632.
Hyvinkään tilannekaan ei ole hääppöinen: työttömänä oli heinäkuussa 2473 henkilöä, eli 10,9 % Hyvinkään työvoimasta. Alle 25-vuotiaita tästä määrästä oli 409, pitkäaikaistyöttömiä 517 ja yli 50-vuotiaita 866. Lähikunnissa tilanne oli tilastollisesti meitä parempi, sillä esimerkiksi Järvenpäässä työttömyysaste oli heinäkuussa 9,2 %, Nurmijärvellä 5,9 % ja Mäntsälässä 5,9 %. Uudenmaan keskiarvo oli heinäkuussa 2013 9,8 % verran. Onneksemme edes Riihimäellä oli meitä korkeampi työttömyysaste: 12,2 %. No, vitsit sikseen, sillä kyse on vakavasta asiasta. Hallitukselta penätään vastuuta ja toimia sekä odotetaan, että se kuuluisa Joku tekisi jotakin.
TE-toimistojen uudistukset epäonnistuneet
Joku onkin tehnyt jo jotain – nimittäin kasan TE-toimistojen uudistuksia. Vuodenvaihteessa voimaan tulleet laki-, organisaatio-, toimintamalli ja toimitilamuutokset ovat kuormittaneet henkilöstöä. Henkilöstökyselyt uudistuksen onnistumisesta ovat karua luettavaa: esimerkiksi kyselyyn vastanneista 1256 henkilöstä asiakkuus-osiossa toteamukseen ”palvelut toteutuvat asiakaslähtöisesti” 51 % vastasi huonosti tai erittäin huonosti, ”asiakkuuksien hoito on alusta asti hallinnassa” 61 % vastasi huonosti tai erittäin huonosti ja ”kokonaisvastuu asiakkaasta toteutuu koko palveluprosessin ajan” johon myös 61 % vastasi huonosti tai erittäin huonosti. Myös sarake ”jokseenkin hyvin” sai kannatusta. Gaussin käyrän keskiarvot olivat tämän kyselyn tuloksista kaukana.
Uudistuksen salakavalana tavoitteena oli tietenkin vähentää TE-toimistojen henkilökunnan määrää. Se on kuitenkin osoittautunut epäinhimilliseksi ja epäonnistuneeksi niin työntekijöiden kuin TE-keskusten asiakkaidenkin osalta. Ihmettelen suuresti, millä voimavaroilla nykyiset työntekijät jaksavat hoitaa periaatteessa kahden ihmisen työmäärää. Työttömien työnhakijoiden määrä tilastojen mukaan on vain valitettavasti kasvusuunnassa. Miten nytkään nämä yli 79 000 työtöntä työnhakijaa voivat edes löytää töitä, jos tämä niin sanotusti töitä välittävä palvelukaan ei toimi? Kaikki sympatiat TE-toimiston työntekijöille, te teette silti parhaanne.
Oppisopimuskoulutus apuna työllistymiseen?
Oppisopimuskoulutuksen voimakkaammalla markkinoinnilla ja uudistuksilla saattaisi olla positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Mikäli TE-toimistot keräisivät dataa kuntakohtaisesti yrityksistä, jotka saattaisivat ottaa työttömän työnhakijan oppisopimuskoulutukseen, voitaisiin sillä saada edes joillekin työnhakijoille työpaikka. Oppisopimuskoulutuksessa ei ole yläikärajaa, joten se toimisi etenkin kaikkiin työttömänä työnhakijana oleviin nuoriin ikäryhmiin. Oppisopimuskoulutuksessa voi käyttää hyödyksi myös SANSSI-korttia sekä muita valtion määrittämiä tukia, jotka helpottaisivat oppisopimusopiskelijan palkkaamista. Tahtotilankin on toki muututtava, sillä useimmille yrittäjille oppisopimuskoulutus on tabu. Yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla tilanne on nuoria paljon haastavampi. Kenties Ilkka Taipaleen malli tulee tässä taas ajankohtaiseksi?
Uudenmaan ELY-keskuksen heinäkuun työllisyyskatsaus
Jussi Kukkola
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
