Huoli ympäristön ja ilmaston tilasta yhdistää monia ihmisiä, ja erityisesti nuoria. Valtavat määrät ilmastolakkoilijoita ympäri maailmaa odottavat tekoja puheiden sijaan. Suomessa julkisessa keskustelussa ilmastonmuutoksen torjumisen yhtenä keskeisistä tekijöistä pidetään sitä, mitä metsien hakkuumäärille tehdään ja mitä muuta käyttöä puulle on energiantuotannon rinnalla. Puusta tehtävillä tuotteilla pystytään korvaamaan muovia ja muita uusiutumattomia materiaaleja, mutta samalla sen tärkeys päästöjä sitovana hiilinieluna on oleellinen. Puu on uusiutuva, mutta rajallinen resurssi ja sitä on käytettävä fiksusti.
Yksi iso mahdollisuus puun tehokkaaseen käyttöön on puurakentamisen lisääminen. Puun käyttö rakentamisessa on vielä pientä, mutta nouseva trendi. Sillä pystytään korvaamaan maailman yleisintä rakennusainetta betonia, jonka valmistaminen tuottaa enemmän päästöjä kuin vaikkapa lentoliikenne. Betonin sideaine sementti tuottaa maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä noin viisi prosenttia. Rakentamista voikin pitää yhtenä parhaista puunkäytön kohteista. Kunnat voivat puurakentamista edistäessään luoda vetovoimatekijän uusille asukkaille vastuullisuuttaan markkinoimalla. Samalla luodaan uutta työtä. Hallitusohjelmassa puunkäyttö rakentamisessa onkin tarkoitus tuplata.
Suomen ja Euroopan talouskasvu ovat olleet hidastumaan päin, ja Euroopan keskuspankki onkin rohkaissut valtioita elvyttämään talouttaan uuden kasvun luomiseksi. Myös väestönkasvu ja kaupungistuminen luovat painetta uusille ratkaisuille. Uskon, että seuraavan talouskasvun keskeisiä tekijöitä ovat uudet innovaatiot energiatekniikassa ja uusiutuvien energialähteiden monipuolisessa käytössä. Puu on yksi niistä.
Jonne Nurmi
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
