Suomen hallitus vastasi viime viikolla välikysymykseen koulutuksesta – Suomen tulevaisuuden suunnannäyttäjästä. Perusteet välikysymykselle ovat selkeät, sillä koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan kolme miljardia euroa kuluvan hallituskauden aikana. Samanaikaisesti tähtäimenä on tehdä Suomesta koulutuksen ja osaamisen kärkimää. Ristiriitaista? Kyllä.
Toimiakseen suunnannäyttäjänä suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen tulisi olla laadukasta, innovatiivista ja tulevaisuuteen katsovaa. Pedagogisesti taitavan opetuksen pitäisi olla työelämälähtöistä ja opiskelijan ammatillisuutta kaikin puolin tukevaa. Parhaimmillaan koulutuspolitiikkaa tehdään pitkällä tähtäimellä ja siihen panostamalla vastataan työelämän tulevaisuuden tarpeisiin.
Opintotuki on jo vuosikymmenien ajan näyttäytynyt koulutuspoliittisena pelinappulana, vaikka sen olisi tarkoitus olla opiskelijoiden luotettava sosiaaliturva, jonka avulla kaikki halukkaat sosioekonomiseen taustaan katsomatta uskaltautuisivat kouluttautua. Hallituksen koulutusleikkauksilla päällystämä tulevaisuus näyttää siltä, että koulutuksesta halutaan tehdä kokonaisuutena heittopussi, jonka yhteiskunnallista asemaa kurjistetaan aina tasaisin väliajoin.
Ihmisiin investoiminen on talouden vahvistamista. Mittavat säästöt koulutuksesta eivät ole palvelus tulevaisuuden sukupolville. Suomen tulevaisuus pilataan välttämättömiksi väitetyillä leikkauksilla, jotka tosiasiassa kurjistavat tulevien sukupolvien asemaa entisestään. Potentiaalista kasvua lisätään nimenomaan panostamalla koulutuksen kautta ihmisiin. Koulutukseen tehtävien mittavien säästöjen seurauksena saamme hyvästellä koulutuksen tasa-arvon toteutumisen mahdollisuudet.
Annu Komulainen
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
