Mielenterveysviikko on maamme laajin valtakunnallinen mielenterveysaiheinen teemaviikko ja sitä vietetään aina marraskuussa. Viikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin.
Mielenterveysviikon teema on mielestäni onnistuneesti valittu: ”Diagnoosina ihminen – sairauksista huolimatta”. Lähes kaikilla on elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia, kuten pitkittynyt stressi, ahdistusta tai unettomuutta. Kulttuurimme painostaa suorituskeskeisyyteen ja meille luodaan mielikuvia superihmisistä. Kukaan ei ole superihminen.
Kun omat voimavarasi heikkenevät, älä pelkää pyytää apua tai jos koet, että ystäväsi tai läheisesi vointi on heikentynyt muista, että me kaikki voimme toimia avunantajina, yksinkertaisesti kuuntelemalla. Voit myös auttaa löytämään palveluja, johon ottaa yhteyttä.
On tärkeää, että mielenterveydestä puhutaan ja rikotaan ennakkoluuloja. Puhuttaessa mielenterveydestä on hyvä muistaa, että mielenterveys on terveyttä, jota voi vahvistaa. Hyvä arki muodostuu itsestä huolehtimisesta ja asioista, jotka tuottavat iloa. Haasteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin! Joskus voi olla helpompi keskustella tuntemattoman kanssa läheisten sijaan. On monia toimijoita, jotka tarjoavat valtakunnallisesti keskusteluapua, kuten Mieli ry:n kriisipuhelin, Sekasin chat tai Mielenterveyden keskusliiton maksuton vertaistukipuhelin.
Puheeksi ottamisen taitoja on kehitettävä kautta linjan, jotta pystymme puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on elintärkeää, koska puolet mielenterveyden häiriöistä alkavat ennen 14 ikävuotta. Yhteiskunnassamme on kuitenkin tapahtunut positiivista edistystä: esimerkiksi varhaiskasvatusssuunnitelmassa ja opetussuunnitelmassa nostetaan esiin tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen osana opetusta. On kuitenkin varmistettava, että henkilökunnalla ja myös perheillä on ajantasaista tietoa ja koulutusta mielenterveydestä.
Toivoisin rohkeampaa yhteiskunnallista asennemuutosta mielenterveysongelmia kohtaan. Päättäjät voivat vaikuttaa palveluiden saatavuuteen, tavoitettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja resursseihin. Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa omaan asenteeseensa mielenterveyden haasteita kohtaan.
Neea Kähkönen
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
