Ihmisoikeuksien päivän juhlinta alkoi alun perin vuonna 1948 Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuosipäivän vuoksi. Päivän tavoitteena on juhlistaa ihmisoikeuksia, joista jokainen meistä saa paperilla nauttia. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole läheskään yhtä hyvä. Lukuisten kansainvälisten tahojen uraauurtava työ on edelleen kesken, sillä maailman monissa diktatuureissa ihmisoikeusjulistusta käytetään lähinnä oman maineen puhdistukseen. Tämän lisäksi yhä enenevissä määrin demokratioissakin joudutaan taistelemaan jo itsestäänselvyyksinä pidettyjen oikeuksien puolesta. Radikaalioikeistolaisten sekä yksinvaltaan tähtäävien puolueiden ja ryhmittymien vaikutus on ollut hälyttävä, eikä tilanne ole menossa parempaan suuntaan.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen useassa artiklassa määrätään, kuinka ihmisiä tulee oikeuden edessä kohdella. Ihmisiä tulee muun muassa kohdella yhdenvertaisesti lain edessä ja heitä tulee pitää syyttöminä, kunnes riittävät todisteet syyllisyydestä on löydetty. Ajatus, jota myös oikeusvaltioperiaatteeksi kutsutaan, kulkee käsi kädessä länsimaisen demokratiaihanteen kanssa ja muodostaakin pohjan, jolle länsimaiset oikeusjärjestelmät on rakennettu. Selkeimmin tämä tulee esille EU:n perussopimuksia ja jäsenyysehtoja lukiessa. EU:n jäseneksi tahtovan maan on ehdottomasti oltava oikeusvaltio, ja periaatteen tärkeyttä unionin toiminnalle korostetaan heti keskeisten sopimusten alussa.
Tärkeydestään huolimatta periaate kohtaa jatkuvasti haasteita demokraattisessakin maailmassa. EU:sta löytyy surullisenkuuluisa esimerkki Unkari, joka on Viktor Orbanin johdolla luisunut aina vain lähemmäksi diktatuuria muun muassa lehdistönvapauden sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta murentamalla. Myös Atlantin toiselta puolelta on kantautunut huolestuttavia uutisia Donald Trumpin hallinnon toimista. Hallinnon toimet vaarantavat ihmisten yhdenvertaisen kohtelun esimerkiksi painostamalla tuomareita ja kiristämällä lakitoimistoja. Tällaisilla toimilla on vakavia seurauksia. Uhka oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia kohtaan on uhka myös luottamusyhteiskuntaa ja ihmisten vapautta kohtaan.
Onneksi vastavoimiakin löytyy. SDP on puhunut paljon oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien puolesta niin Suomessa kuin Euroopassakin. Puolueen eurovaaliohjelma korostaa lukuisissa kohdissa, kuinka tärkeää ihmisoikeuksien puolesta taisteleminen on. Myös puolueemme eurooppalainen kattojärjestö PES sekä Euroopan parlamentin sosialidemokraattien ryhmä ovat samoilla linjoilla. Tämä on ensisijaisen tärkeää ajassa, jossa itsevaltaisuutta himoitsevat voimat pyrkivät vaarantamaan meille jo vuosikymmeniä sitten luvatut oikeudet.
Työ ei siis ole vielä valmis. Sosialidemokraattien ja muiden edistyksellisten tahojen tulee jatkaa työtään varmistaakseen, että ihmisoikeudet ja oikeudellinen tasa-arvo ei ole tuleville sukupolville vain kaunista utopiaa. Nykypäivän negatiivinen kurssi on mahdollista kääntää – tarvitaan vain sitkeyttä, yhteistyötä ja asian aktiivista edistämistä.