Tänään 10. lokakuuta vietetään maailman mielenterveyspäivää. Aihe on tärkeä ja koskettaa jokaista meistä vähintään välillisesti. Silti vain harva pitää psyykkistä hyvinvointia tai omaa ja läheistensä jaksamista esillä keskustelussa.
Vuosittain tuotettava YK:n onnellisuusraportti piirtää suomalaisista kansana perin onnellista kuvaa. Tänä vuonna Suomi sijoittui viime vuoden tapaan kirkkaimmalle paalupaikalle ja nousua on tapahtunut jokaisella raportointikerralla vuodesta 2014 saakka.
Samaan aikaan on kuitenkin nähtävissä, että moni voi tuskaisen huonosti. Elämänsä aikana noin puolet suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön. Siinä missä fyysisen terveyden mittareissa tapahtuu jatkuvasti positiivista kehitystä, ei samankaltaista nousua ole nähtävissä psyykkisen hyvinvoinnin saralla.
Sosiaali- ja terveyspolitiikka painottaa edelleen ensisijaisesti fyysistä terveyttä vaikka mielenterveyden ongelmien merkitys yhteiskunnalle on kasvanut huomattavasti. Kasvusta huolimatta yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin, eikä SOTE-kuntayhtymien tilanne liene tätä parempi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan mielenterveyspalveluiden alirahoittamisesta aiheutuu Suomelle vuosittain 11 miljardin euron kustannukset. On vaikea käsittää, miten myös ennaltaehkäiseviin mielenterveyspalveluihin kohdennetaan jatkuvasti liian vähän resursseja vaikka juuri niiden avulla haasteisiin voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa.
Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa jo selvästi keskeisimpiä syrjäytymiseen johtavia tekijöitä. Jos palveluihin ei rohjeta panostaa ja resurssit eivät kasva valtakunnallisesti riittävälle tasolle, on selvää että kehityssuunta kääntyy entistä vahvemmin negatiiviseen päin.
Jokaisella meistä on mieli ja terveys. On aika antaa niille arvoa ja ymmärtää, että mielenterveys on paitsi oleellinen osa terveyden kokonaisuutta myös yksi koko yhteiskunnan tulevista menestystekijöistä.
Pinja Perholehto
Demarinuorten varapuheenjohtaja