9.4. on suuri päivä meille kaikille. Aiheellinen kysymys on miksi. Minkä ihmeen takia jotkut kuntavaalit vaikuttavat mihinkään? Eihän niissä ole edes ehdolla kuin tavallisia kylänmiehiä ja -naisia. Paitsi Helsingissä. Siellä on kansanedustajia ja hyvässä lykyssä julkkiksia.
Vastaus on erittäin yksinkertainen, muttei suinkaan vähäinen. Tuona huhtikuisena sunnuntaina ratkeaa, millainen suunta Suomella on tulevien neljän vuoden ajan. Sinä sunnuntaina ratkeaa, millainen on tulevaisuus meidän kaikkein lähimmässä toimintaympäristössämme – kotikuntamme arjessa. Siis kyseessä on, ketkä tekevät ja millaisin perustein päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät meidän arjessa. Ei ole aivan samantekevää millainen joukko päättää koulurempasta tai vaikkapa uudesta uimahallista.
Tuleva poliittinen linja voi olla yhtä kylmä kuin nykyinen virtaus SOS-suunnasta. Ja nyt ei puhuta mistään Föhntuulesta. Kotikunta voi muuttua paikaksi, jossa kuntalaisten arvo mitataan pankkitilin perusteella ja ihmisarvo on suoraan verrannollinen hänen markkina-arvonsa mukaan. Tai tuleva politiikka voi tähdätä syrjäytymisen ehkäisemiseen, heikompien puolustamiseen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Yksinkertaisimmillaan on tehtävä valinta ”vain vahvimmat selviytyvät” -mallin ja ”annetaan kaikille mahdollisuus” -mallin välillä.
Huhtikuussa tullaan siis päättämään mitkä ovat kuntapolitiikan keskeisiä arvoja seuraavien neljän vuoden ajan. Tai ainakin millä painotuksilla näitä arvoja tuodaan politiikkaan. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että kaikkien poliittisten ratkaisujen taustalla on arvoja. Arvot eivät ole ”vain” sanoja tai ideaaleja. Eivätkä ne koskaan pelkkiä sanoja ole olleetkaan. Eivät, vaikka toisia arvoja, kuten tasa-arvo ja solidaarisuus, on järjestelmällisesti yritetty ajaa alas. Niitä on kutsuttu ”unelmahötöksi”, jotta niistä tulisi yleisen mielipiteen tasolla realistisen tavoitteen sijaan vain naivien idealistien pilvilinna. Onhan se aina vahvemmalta pois jos heikompaa tuetaan. Jos jeesataan kun toinen sitä tarvitsee. Vai onko näin? Onko sittenkin niin, että yhteinen hyvä on myös kaikkien etu? Tiivistettynä: arvoilla on oikeasti väliä.
Arvojen lisäksi meitä kaikkia kohdannee suuri mullistus lähitulevaisuudessa. Maakunta-malli, jota sote-uudistuksen siivillä ajetaan läpi, muuttaa toteutuessaan kuntapolitiikan ja valtion suhdetta. Pääpiirteittäin, tässä alati juontaan vaihtavassa draamassa, on kyse siitä että valtion ja kuntien väliin tulee uusi taso. Sen tehtäväksi tulee, mitä ilmeisemmin, meidän julkisen terveydenhuollon järjestäminen. Se ei kuitenkaan ole pointtini, vain tarvittavaan taustoitusta seuraavalle.
Mitä ilmeisemmin eriarvoistuvan terveydenhuollon uhan lisäksi, maakuntamullistus tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden. Mahdollisuuden ohjata tämän potentiaalisen törmäyskurssin jäävuoren kanssa väljemmille vesille. Se kurssinkorjaus tapahtuu tänä keväänä ja juuri näiden tulevien kuntavaalien kautta.
Nyt erityisesti nuorilla on loistava mahdollisuus aloittaa oma taival kuntapolitiikassa. Meillä Keski-Suomessa on tilanne, että moni pitkän linjan kuntavaikuttaja on jäämässä pois. Taustalla moninaisia syitä, joista merkittävimpänä mahdollinen maakuntamalli. Tilanne onkin nuorten näkökulma erittäin hyvä. Uusi päättäjäsukupolvi on mukana luomassa niitä pelisääntöjä, jotka mahdollinen maakuntamalli tuo mukanaan. Uusi päättäjäsukupolvi on mukana tekemässä historiaa!
Eikä kyse ei ole pelkästään nuorten astumisesta politiikan areenalle, vaan perinteisten arvojen terveestä tuulettamisesta. Sellaisesta normaalista sisäisestä muutoksesta, joka palauttaa meidän teemoihin taas sitä energiaa, joka muutoksiin aina tarvitaan. Uusi päättäjäsukupolvi ei siis pelkästään pääse tuomaan uusia näkökulmia meille tärkeisiin asioihin, vaan pääsee myös tekemään sitä muutosta.
Valtavaan muutokseen ei lähdetä takki auki. Tuleviin koitoksiin meillä on kaksi selvää etua: arvot ja yhteishenki. Hetki on erittäin otollinen meidän arvojemme esiintuomiseen. Me olemme aidosti se vastavoima, jota oikeistopopulistit pelkäävät. Ja syystäkin. Meidän arvojen mukainen politiikka vähentää vihaa ja siten kaventaa ääriajattelijoiden pelivaraa. Me olemme myös todella hyvällä yhteishengellä varustettu porukka. Me tehdään politiikkaa yhdessä ja yhteisen päämäärän eteen.
Sinä, joka mietit minkä puolueen ehdokasta äänestää, sinulle minä omistan tämän tekstini viimeisen virkkeen. Nyt on mahdollisuus muuttaa arkemme kurssia, nyt on mahdollisuus muuttaa maailmaa!
Ville Rautiainen
Kirjoittaja on SDP:n Keski-Suomen piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja
