Postialan työmarkkinatilanne näyttää esimerkkiä kaikille suomalaisille siitä, mitä meillä voi olla edessä seuraavina vuosina. On hyvin mahdollista, että työtaistelujen määrä lisääntyy tulevina vuosina, sillä hallituksen aloittama työntekijöiden oikeuksien polkeminen on otettu työnantajaleirissä mielellään vastaan. Nyt on muotia huudella kilpailukyvyn ja tuottavuusloikkien perään. Lisää vettä myllyyn laittavat suurten pankkien pääekonomistit, jotka ensin vannottavat hallitusta pitämään kiinni pakkolaeista ja kyykytyspolitiikasta, jonka jälkeen, suu edelleen vaahdossa, kerrotaan tyhmälle Suomen kansalle, että “nyt pitää kuulkaas kuluttaa”. Itselleni ainakin herää kysymys rahan riittämisestä tulevaisuudessa, kun kerran suomalaisilta työntekijöiltä ollaan leikkaamassa 900-2250 euroa, mikäli pakkolait toteutuvat.
Palataanpa kuitenkin takaisin työtaisteluihin ja erityisesti lakkoihin. Monet tahot – niin tavalliset kansalaiset, kuin työnantajat ja oikeistopuolueiden edustajatkin – ovat jo heti lakkojen uhan alla tuomitsemassa tulevat lakot laittomiksi. Lakko on kuitenkin laiton lakko vasta, kun työtuomioistuin on lakon laittomaksi tuominnut. Lakko tuomitaan laittomaksi, jos se toteutetaan työrauhavelvoitteen ollessa voimassa, eli kun työehtosopimus on voimassa ja lakko voidaan tulkita kohdistuvan asiaan, joka on työehtosopimuksessa sovittu tai jos se liittyy työnantajan työnjohto-oikeuteen (SAK 2015). Posti- ja logistiikka-alan Unionin (PAU) ilmoittamat työnseisaukset eivät siis ole laittomia lakkoja, sillä PAU:n ja Palvelualojen työnantajien (PALTA) välinen työehtosopimus ei ole voimassa ja näin ollen työrauhavelvoitettakaan ei ole. Myös palkansaajien keskusjärjestöjen järjestämä #STOP-mielenilmaus ei ollut laiton lakko, sillä toimi kohdistui poliittiseen päätöksentekoon, mikä on rajattu työrauhavelvoitteen ulkopuolelle. Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus sekä lakko-oikeus ovat Suomen perustuslaissa.
Mitä lähitulevaisuudessa on sitten edessä? Kuten kerroin, on tämä postialan esimerkki siitä, mitä meillä luultavasti on edessä, kun yhä useampien alojen työehtosopimukset päättyvät. Oivana esimerkkinä vuodelle 2016 voidaan pitää oman alani tilannetta: Metalliliiton ja Autoalan keskusliiton (AKL) neuvottelema autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimus on katkolla 31.10.2016.
10 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 1.11.2013 alkaen 31.10.2016 saakka ja jatkuu sen jälkeen
vuodenkerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli ole irtisanonut sitä kirjallisesti viimeistään kaksi
(2) kuukautta ennen sen päättymistä. (Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimus 2013-2016)
Samalla päivämäärällä laukeaa myös muita työehtosopimuksia, kuten esimerkiksi Metallin pääalan, teknologiateollisuuden työehtosopimus. Odotettavissa on erittäin tiukkoja vaatimuksia työnantajapuolelta, emmekä me metalliliittolaiset tule hyväksymään massiivisia työehtojen heikennyksiä. Vuoden 2017 alkuun on sitten heti vuorossa suuri kaupan alan työehtosopimus. Palvelualojen ammattiliiton (PAM) kaupan alan työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 asti. Nämä edellä mainitut siis vain muutamina esimerkkeinä tulevasta. Väitän, että työtaisteluista on tulossa arkipäiväisempiä.
Mielenilmaukset, lakot ja työtaistelut eivät ole kuitenkaan se mitä Suomi nyt tarvitsee. Työtaistelut eivät koskaan ole tavoitteena millään alalla. Työmarkkinaosapuolten väliset sopimukset ovat tavoitteena aina. Joskus työtaistelutoimet ovat kuitenkin työntekijäpuolen viimeinen mahdollisuus puolustaa omia oikeuksiaan työelämässä. Kun työnantajat haluavat repiä työntekijän selkänahasta korjausliikkeen yrityksen tuottavuuteen, ei sitä voida hyväksyä. Riski yrittämisestä kuuluu yrityksen johdolle ja tuottavuuteen on löydettävä muita keinoja, kuin työntekijöiden alistaminen. Joustoja varmasti voidaan sopia jokaisella alalla mutta joustot eivät saa olla yksipuolisia. Myös sitä Juha Sipilänkin peräänkuuluttamaa paikallista sopimista voidaan jo toteuttaa työpaikoilla, sillä paikallisesta sopimisesta ollaan jo osassa työehtosopimuksia sovittu.
Postin tapauksessakin voidaan kysyä, että paljonko rahaa poltettiin Posti-Itella-Posti sekoiluun? Oltaisiinko siinäkin kohdassa voitu hetki miettiä ja sijoittaa tulevaisuuteen?
Antti Mäki
Demarinuorten liittohallituksen varajäsen
