Suomen talous, niin kuin lähes koko muun Euroopankin, on ollut jyrkässä alamäessä vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä lähtien. Talousennusteita tekee säännöllisesti useampi taho. Mainittakoon näistä esimerkkeinä Valtiovarainministeriö, Pellervon taloustutkimus ja Nordea. Tietynlainen kaava tuntuu toistuvan lähes kaikilla talouden tulevaa aikaa ennustavilla tahoilla. Ensin ennustetaan talouden kasvua seuraavalle vuodelle ja aina kun päästään lähemmäs kyseistä ajankohtaa, ennustetta lasketaan. Nyt on jo pitkään odotettu sitä hetkeä, että talous lähtisi aidosti kasvuun.
Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa on sovittu jäsenmaille tiettyjä reunaehtoja, joiden sisällä talouden tunnusluvut on saatava pidettyä. Tarkemmin sanottuna näitä on kaksi kappaletta:
– Julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 % bruttokansantuotteesta.
– Julkisen bruttovelan tulee pysyä alle 60 % bruttokansantuotteesta.
Mikäli jäsenvaltio ei pysy näiden rajojen sisällä, voi Euroopan komissio puuttua peliin ja määrätä jäsenvaltiolle sanktioita. Myös vertaispaine Euroopan Unionin valtioiden välillä on varsin kova. Toki läheskään kaikki valtiot eivät ole pysyneet asetettujen rajojen sisällä.
Valtion talousarvio vuodelle 2015 on juuri annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Samoihin aikoihin on myös julkaistu useampi ennuste talouden kehittymisestä. Ennusteet eivät ole järin valoisia. Tälle vuodelle ei enää ennusteta bruttokansantuotteen kasvua ja ensi vuodellekin vain noin 1 % verran. Sama ennusteiden laskemisen trendi siis jatkuu. Yksi negatiivisesti vaikuttava uusi tekijä on Ukrainan kriisi. Tavallisen kansalaisen tasolta katsottuna mielenkiintoinen asia on se, että palkansaajatalouksien reaalinen ostovoima on ensi vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2009. Leikkauspolitiikka ja nollakorotukset palkkoihin näkyvät jokaisen elämässä vähintäänkin tätä kautta.
Suomen hallitus on tehnyt tällä kaudella merkittäviä sopeutustoimia, jotta pysyisimme EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajoissa ja saisimme kestävyysvajettamme kurottua umpeen. Vuoden 2015 tasolla säästötoimet ovat kokonaistasoltaan noin 5,9 miljardia euroa. Kyse on siis valtavista leikkauksista eri sektoreille. Talouspolitiikka on ollut varsin kireää ja leikkauspainotteista. Elvytystä ei juurikaan ole nähty.
Tehdyistä toimista huolimatta tilanne ei näytä järin valoisalta, vaikka merkkejä paremmasta suunnasta onkin nähtävissä. Julkisen talouden alijäämä pysyy ensi vuonnakin kurissa, noin 1,3 % bruttokansantuotteesta. Velkarajat kuitenkin paukkuvat kovaa vauhtia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkinen bruttovelka on ensi vuonna 61,2 % bruttokansantuotteesta. Rikomme siis EU:ssa yhdessä sopimiamme rajoja ja aika näyttää, johtaako se seuraamuksiin Euroopan komission toimesta.
Samalla meillä on uhka AAA luottoluokituksemme menettämisestä. Monesta suusta olemme kuulleet, että miten vakava asia tämä olisi. Onkin totta, että pitkässä juoksussa luottoluokituksen lasku ei missään tapauksessa ole hyvä asia. Mutta on kuitenkin huomioitava, että arvioiden mukaan yhden pykälän lasku luottoluokituksessamme nostaa valtion lainanhoitokuluja vain joitain kymmeniä miljoonia vuodessa. Osa ennustajista on myös sitä mieltä, että luottoluokituksen lasku on ensi vuonna edessä Suomella.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtion talouden tasapainottamiseksi tarvittaisiin jollain aikavälillä vielä lisää sopeutustoimia. Sopeutustoimien ongelma leikkauksina ja veronkorotuksina on kuitenkin se, että myös ne voivat syödä talouskasvua. Joka tapauksessa päätökset jäänevät seuraavalle hallitukselle.
Erittäin iso talouden tulevaisuuden näkymiin vaikuttava asia on hallituksen rakennepoliittinen ohjelma. Valitettavasti tällä hetkellä valtion tehtäväksi jääneet toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Sote-uudistus on levällään, kuntauudistus matelee eikä kuntien tehtäviä ja velvoitteita ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Sen sijaan työmarkkinaosapuolet ovat kohta kantaneet kortensa kekoon näissä talkoissa. Edellinen työllisyys- ja kasvusopimus takasi lähes nollokorotukset palkkatasoon auttaen Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä, ja pian valmistuvalla eläkeuudistuksella on noin 1 % vaikutus kestävyysvajeen umpeen kuromisessa.
Leikkausten, veronkiristysten ja jatkuvasti julkaistavien heikkojen talousennusteiden toivoisi päättyvän jossain vaiheessa. Tärkeitä ja pakollisia sopeutustoimia on tehty runsaasti. Nyt olisi aika saada tuulta purjeisiin eli vienti vetämään ja talous kasvuun sitä kautta. Jossain vaiheessa on pakko tulla se hetki, että positiiviset talousennusteet aidosti pitävät paikkaansa.
Mikko Valtonen
Liittohallituksen jäsen