Miksi vihaamme naisia? Kun puhumme sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja sen edistämisestä, puhumme usein naisten nostamisesta miesten tasolle. Tasa-arvotyön suurimmat voitot ovatkin liittyneet siihen, kuinka saada naiset mukaan työmarkkinoille, yritysten johtoon, päätöksentekoon ja tekemään historiaa. Nämä ovat olleet suuria voittoja, mutta tasa-arvon saavuttamiseksi miesten on tultava myös osaksi naisten paikkoja. Mutta haluavatko he sitä?
Yhteiskunta on monella tapaa miehinen. Miesten näkökulmasta tehdyt elokuvat nähdään suuren yleisön elokuvina, mutta naisten näkökulmia ja kokemuksia käsitteleviä elokuvia pidetään vain naisten elokuvina. Kansainvälisen elokuvasivusto IMDB:n listaamista 20 parhaasta elokuvasta jokaisen pääroolia näyttelee mies. Kaikki käyttävät housuja ja pukuja, mutta hameet ja mekot ovat vaan naisille. Kasvomaskit on valmistettu isoille kasvoille. Puhelimet on tehty isoille käsille. Autojen turvatyynyt on suunniteltu miesten keskipituutta ja -painoa varten. Puhelimen kasvojentunnistus tunnistaa valkoisten miesten kasvot parhaiten ja mustien naisten kaikista huonoiten. Naiset ja naisten näkökulmat nähdään siis poikkeavina, kun taas miehet ja miesten näkökulmat ovat normi.
Jos naisella on perinteisesti maskuliinisina pidettyjä ominaisuuksia kuten itsevarmuus, kilpailuhenkisyys tai älykkyys, tulkitaan ne positiivisina ominaisuuksina. Hän on vahva ja itsenäinen. Nainen ei saa kuitenkaan olla ylimielinen tai itsekäs samoilla ehdoilla kuin mies. Ylimielisiin ja itsekkäisiin naisiin ei luoteta politiikassa, mutta useammilla maailmaa johtavilla miehillä on juuri näitä ominaisuuksia.
Naisena oleminen tarkoittaakin usein tasapainoilua feminiinisten ja maskuliinisten normien välillä. Tämä sopeutuminen ei ole helppoa, koska yhteiskunta tarkastelee sinua jatkuvasti. On löydettävä kultainen keskitie ja toimittava esikuvana. Jos menet liian pitkälle suuntaan tai toiseen, putoat kyydistä. Menestyviä naisia pidetään ylimielisinä ja kotiin jäävät naiset nähdään heikkoina. Paljastaviin vaatteisiin pukeutumista pidetään huorahtavana, mutta peittäviin vaatteisiin pukeutuvat naiset ovat sorrettuja. Naiset, jotka meikkaavat, yrittävät liikaa ja naiset jotka eivät käytä meikkiä eivät välitä tarpeeksi. Naiset, jotka näyttävät tunteensa ovat irrationaalisia, mutta naiset, jotka eivät tee näin, ovat jääkuningattaria. Yhteiskunta ei salli liiallista feminiinisyyttä, mutta ei myöskään maskuliinisuutta.
Vaikka naiset joutuvat tasapainoilemaan maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä, ei miehiltä odoteta samaa. Näyttää siltä, että feminiinisyydestä puhuttaessa ei ole kyse normista, vaan jostakin “vähän huonommasta”. Kun miehellä on perinteisesti naisellisina pidettyjä ominaisuuksia – jos hän on huolehtiva, passiivinen, välittää ulkonäöstään tai vaikka pukeutuu naisellisesti, pitää yhteiskunta häntä poikkeavana, outona, ehkä jopa vaarallisena. Jos hän haluaa assosioida itsensä feminiinisyyteen ja tekee tällöin “huonomman” valinnan – piilottaako hän jotain?
Naiseuden aliarvostaminen on sisäänrakennettu taloudelliseen järjestelmäämme. Tästä tyypillinen esimerkki on palkkaero hoiva- ja tekniikka-alojen välillä. Työstä, joka liittyy naisellisiin ominaisuuksiin, saa huomattavasti huonompaa palkkaa, vaikka koulutus olisi vastaava. Hoiva- ja hoitotyön kaltaisia tehtäviä ei arvosteta samalla tavalla kuin kilpailevaa, tuotannollista työtä – erityisesti jos siihen liittyy riskejä. Tämä on ongelma sekä tasa-arvon että kestävyyden näkökulmasta.
Jos haluamme saada aikaan yhteiskunnallisia muutoksia, on ymmärrettävä, että naisia ja feminiinisyyttä aliarvioidaan systemaattisesti. Jos feminiinisyys nähdään huonona asiana, eivät miehet halua jäädä kotiin lastensa kanssa. Miehet eivät halua työskennellä hoiva-aloilla, jos hoitotyö vaikuttaa heidän maineeseensa negatiivisesti ja työehdot ovat huonot. Tänä naistenpäivänä, onkin syytä arvostaa aiempaa enemmän naisten ominaisuuksia ja sellaisia asioita, jotka on nähty perinteisesti feminiinisinä. Näin voimme luoda tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan, jossa kaikilla on mahdollisuus olla oma itsensä!
Lisätiedot:
Rebecca Åkers
Liittohallituksen jäsen
Demarinuoret
erica.rebecca.akers@gmail.com
Läs Rebecas blogg också på svenska här: https://demarinuoret.fi/2021/03/08/varfor-hatar-vi-kvinnor/
