Istuva liittohallitus on kuluvan kauden aikana työstänyt liiton uutta järjestöstrategiaa, joka toivottavasti hyväksytään toukokuun liittokokouksessa. Järjestöstrategia tulee ohjaamaan liiton toimintaa seuraavien vuosien aikana. Paneutuminen järjestön kehittämiseen on yhtä tärkeää kuin liiton poliittisten linjausten määrittäminen.
Ensin lähtisin liikkeelle siitä, että aluejärjestöjen toiminta on nostettava keskiöön. Kun pohditaan alueellisen toiminnan kehittämistä, on perustellumpaa miettiä asiaa aluejärjestöjen tasolla kuin piiritasolta katsottuna. Demarinuorilla on sekä valtakunnallisia piirejä että maantieteellisesti suurilla alueilla toimivia piirejä, joissa maantieteelliset etäisyydet (pl. Stadin Demarinuoret) ovat niin suuria, jopa yli 100 km tai enemmän, joten järjestöllistä kehittämistä olisi järkevämpää tarkastella aluejärjestöjen kautta.
Aluejärjestöjen toiminnan noustessa keskiöön, tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että meidän on kyettävä luomaan suurimpiin kaupunkeihin kuten Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Vaasa, Joensuu yms. niin vahvoja paikallisesti toimivia aluejärjestöjä, että ne pystyvät itsenäisesti tekemään paikallista politiikkaa, tuottamaan mielenkiintoisia tapahtumia sekä rekrytoimaan uusia jäseniä. Kun Demarinuoret ovat onnistuneet luomaan kattavan paikallisjärjestöjen verkon, niin ideaalitilanteessa piirijärjestön tehtävänä olisi ikään kuin toimia koko piirien alueella toimivien aluejärjestöjen “kattojärjestönä”. Tulevassa liittokokouksessa on myös käytävä perusteellista pohdintaa siitä, että mihin piirijärjestöjä tarvitaan ja mikä on niiden rooli? Olisiko Demarinuorissa mahdollista jopa lakkauttaa piirijärjestöt ja siirryttäisiin samaan toimintamalliin kuin sisarjärjestö SONK:ssa on tehty, on vain pelkkiä osastoja?
Toiseksi liiton tehtävänä tulee olla alue-ja piirijärjestöjen toimijoiden kouluttaminen ja tukeminen. Jatkaisin osittain samalla tavalla kuten tähänkin asti, jolloin kaksi kertaa vuodessa pidettäisiin liiton aktiivipäivät yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Tässä koulutuksessa pitäisi pureutua enemmän vuorovaikutus- ja yhteistyö sekä alainen/esimiestaitojen kehittämiseen, koska toimintakenttä on erittäin haasteellinen ja toimijat vaihtuvat lähes joka vuosi. Järjestöllisiä ongelmia ilmaantuu aika ajoin ja useimmiten ongelmien ilmaantuessa edellä mainittujen taitojen osaaminen on ollut puutteellista.
Kolmanneksi Demarinuorten tavoitteita ja tunnettavuutta pitää nostaa sekä liiton puheenjohtajan että myös muiden toimijoiden, kuten varapuheenjohtajien ja liittohallituksen avulla. Meidän on pyrittävä tuomaan esille uusia kasvoja liiton toiminnassa. Tällöin tärkeäksi teemaksi nousee liiton varapuheenjohtajien ja liittohallituksen osallistuminen ja vastuuttaminen liiton toimintaan. Esimerkiksi olisi mietittävä piirien mentor-ohjelman luomista, jolloin joko liiton varapuheenjohtajat tai liittohallituksen jäsen toimisi piirin tai aluejärjestön mentorina, jolloin he voisivat tehdä kaksisuuntaista yhteistyötä toiminnan kehittämiseksi. Tämän lisäksi varapuheenjohtajien ja liittohallituksen jäsenten tulisi kiertää piirien tapahtumissa tai kevät/syyskokouksissa, jolloin sekä järjestökenttä että liittojohto todennäköisesti lähentyisivät toisiaan.
Viimeisenä asiana korostaisin poliittisten avausten tekemistä ja meille tärkeiden asioiden esille nostamista. Demarinuorten on otettava rohkeasti uusia avauksia esimerkiksi ympäristö-ja ilmastopolitiikassa sekä nuoriin liittyvissä asioissa. On rohkeasti pyrittävä tekemään yhteistyötä myös muiden poliittisten järjestöjen kanssa, koska nykyinen poliittinen järjestelmä kokee suuria haasteita ja ihmiset eivät koe enää politiikan, varsinkaan puoluepolitiikan, olevan tapa vaikuttaa asioihin vaan tilalle ovat tulleet pikemminkin yhden asian liikkeet.
Toivon, että keskustelu Demarinuorten järjestöllisestä kehittämisestä jatkuu ja kuulen mielelläni kentän ajatuksia! Ollaan yhteydessä!
Piia Noronen
Demarinuorten varapuheenjohtajaehdokas
piia.noronen@gmail.com
0445769457
