Olen elänyt koko ikäni Suomessa, mutta ollut aina yhtäältä myös maailmankansalainen. Siksi näenkin, että Euroopan unioni on minulle mitä luonnollisin viitekehys politiikan tekemiselle ja maailman muuttamiselle. Sen olemassaolo tuntuu usein kuitenkin niin tuiki tavallisen arkiselta, että ilman syvempää pohdintaa laajempi merkitys voi unohtua.
Kun sunnuntaina 9.5. vietämme vuosittaista Eurooppa-päivää, toivon, että voisimme keskustella eurooppalaisen yhteisön hyvyydestä ja eduista. Poliittinen keskustelu tarjoaa tälläiselle puheelle kuitenkin kovin vähän ilmatilaa. Ymmärrän, että pandemian myötä luotu EU:n elpymispaketti puhututtaa syystäkin, mutta paketin ympärille kytkeytyvä kummallinen poliittinen teatteri ja linjattomuus (Kokoomus, I’m looking at you) lähinnä surettaa.
Sosialidemokratia on ollut aina kansainvälinen poliittinen liike ja me Demarinuoret olemme federalistinen järjestö. Teemme töitä sellaisen maailman eteen, joka on solidaarinen, oikeudenmukainen ja hiilineutraali. Moneen haasteeseen voidaan vastata Suomen rajojen sisällä, mutta poteroon käpertyminen tuo vuosi vuodelta vähemmän lohtua. Globalisaatio on muuttanut kansallisvaltioiden roolia, lisännyt monenkeskeistä riippuvuutta ja monimutkaistanut yhteiskunnallisia haasteita pitkään. Presidentti Paasikiven viisaus “Maantieteelle emme mahda mitään” pitääkin kutinsa yhä edelleen.
Eurooppalaisessa yhteisössä jokainen jäsenmaa on yhdessä enemmän kuin yksin. Koko maailmaa ravistellut pandemia on korostanut tämän merkitystä. Mutkatonta yhteistyö ei ole aina toki Euroopan unionissakaan ole ollut, sen esimerkiksi rokotehankinnat osoittivat. Kun jokin on rikki, ei ratkaisuna voi silti olla heittää sitä pois. Vanhan liikkeen valtaaminen tai uudistaminen onnistuu aina helpommin kuin uuden luominen.
Ilman unionia Suomi olisi pieni maa keskellä kuplivaa suurvaltapolitiikkaa. Etenkään vaikeina aikoina pienen kansan etu ei ole jäädä yksin. Me tarvitsemme muita, sillä korkean työttömyyden, hitaan talouskasvun ja kriisin edessä kauppakumppanien sekä yhteisen elpymisen ja koordinaation vastakohta olisi tuhon tie. Euroopan unioni on historiansa aikana edistänyt kauppaa ja vakautta, sekä tukenut myös Suomen talouden ja työllisyyden kehittymistä. Unioni on antanut lisäksi korvaamattoman määrän etuja, joita on toisinaan mahdotonta ilmoittaa euromääräisenä kansallisvaltiota kohden. Ja oikeastaan juuri tästä kaikesta myös EU:n elpymispaketissa on pohjimmiltaan kyse.
Yhteisen paketin tarkoituksena on turvata työpaikkoja, luoda uusia sellaisia sekä rakentaa niin sosiaalisesti kuin ekologisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Se, että Eurooppa ja eurooppalainen talous toipuvat kriisistä mahdollisimman nopeasti ja talousalue kehittyy tasaisesti, on suomalaisten kannalta aivan keskeistä. Koska noin 60% maamme viennistä tulee EU:n sisältä, on sen vauhdittaminen talouden elinehto. Viennin elvyttäminen tarkoittaa aktiivisia tekoja toimivien sisämarkkinoiden puolesta, joilla ei ole valuuttariskiä tai tulleja, mutta on riittävästi maksukykyisiä asiakkaita.
Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeutta katsoa pitkälle ja katsoa laajemmin. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskovat eurooppalaiseen arvoyhteisöön ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Päättäjiä, jotka ymmärtävät, kuinka katastrofaalista elpymispaketin kaatuminen olisi Suomelle.
Ennen kaikkea juuri nyt Suomi tarvitsee vastuullista Kokoomusta, joka on suoraselkäinen päätöksissään. Eurooppamyönteisyys ei voi olla tyhjän äänestämistä, päätöksentekokyvyttömyyttä tai yhteisen elpymisen vastustamista. Sen tulee olla EU:n yhteisen elpymisen puolustamista myös niinä hetkinä, joina federalismi kohtaa kovaakin kritiikkiä.
Lisätiedot:
Pinja Perholehto
Demarinuorten puheenjohtaja
pinja.perholehto@demarinuoret.fi
p. 040 0596 521
