Tällä viikolla vietetään jo neljättä kertaa Kuluttajaliiton järjestämää valtakunnallista Hävikkiviikkoa.
Hävikkiviikko-kampanjan tavoitteena on kannustaa kaikkia ruokahävikin vähentämiseen ja ruoan arvostuksen lisäämiseen.
Roskiin menevän ruoka- määrän luvut ovat Suomessa karut. Nimittäin roskiin menee joka vuosi vajaat 400 miljoonaa kiloa ruokaa.
Kokonaisuudessaan kaupan osuus ruokahävikistä on 18 prosenttia, ruokapalvelun osuus liki 20 prosenttia. Kaikista eniten ruokahävikkiä syntyy kuitenkin kotitalouksissa, joissa ruokaa menee roskiin vuodessa jopa 140 miljoonaa kiloa eli peräti 35 prosenttia kaikesta roskiin menevästä ruoasta.
Meidän on mahdollista jokapäiväisillä valinnoilla vähentää ruokahävikin määrää: suunnitella viikon ruoat eteenpäin, pitää jämäruokapäiviä, syödä leipäpussista viimeisetkin leivänkannikat sekä työpaikkaruokalassa ottaa lautaselle vain se määrä, mitä syödään.
Muutama viikko sitten vietettiin myös maailman ylikulutuspäivää, jota vietetään valitettavasti vuosi vuodelta aikaisemmin.
Tänä vuonna päivää vietettiin 8.elokuuta, jolloin olimme käyttäneet kaikki uusiutuvat luonnonvarat, joita maapallo kykenee tuottamaan vuoden aikana. Jos kaikki kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvittaisiin jopa 3,4 planeettaa.
Olen iloinen siitä, että ruokahävikin vähentämiseen on herätty myös päättäjien tasolla. Lähes 100 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, joka velvoittaisi yrityksiä ja julkisia keittiöitä luovuttamaan myyntiin kelpaamattoman syömäkelpoisen ruoan hyväntekeväisyyteen, eikä sitä heitettäisi roskiin.
Lakimuutos velvoittaisi kunnalliset toimipisteet, kuten kaupat ja leipomot, luovuttamaan myynnistä poistetutsyömäkelpoiset elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten.
Ruokahävikin vähentämisellä meidän on mahdollista vaikuttaa siihen, että maapallo kykenee jatkossakin tuottamaan meille tarvitsemamme ravinnon.
Toisaalta maailman väestöennuste näyttää, että vuosina 2020–2030 maapallolla olisi jopa 9–10 miljardia ihmistä nykyiseen 7 miljardiin verrattuna.
Kysymys ruoasta ja puhtaasta vedestä tulee olemaan yksi suurimmista haasteista ratkaistavaksi tulevina vuosina. Puhdas vesi ja nälän vähentäminen ovat myös YK:n kestävän kehityksen 2030 -agendalla.
Ruokahävikin vähentäminen on paitsi ekoteko, se myös osa kestävää kehitystä. Kiinnitetään enemmän huomiota ruoan arvostukseen, eikä heitetä sitä roskiin.
Kysymys ruoan riittävyydestä ja puhtaasta vedestä tulee olemaan yksi suurimpia ongelmia ratkaistavaksi seuraavina vuosina.
Piia Noronen
Teksti on alunperin julkaistu Turun Sanomissa 2.9.2016
