Helsingin Sanomat (30.1) sekä Turun Sanomat (26.1) uutisoivat, että Suomeen syntyi viime vuonna ennätyksellisen vähän lapsia, vain 55 040. Ollaan samalla tasolla kuin 1860-luvun nälkävuosina, vaikkakin nälkävuodet olivat poikkeuksellisia suuren lapsikuolleisuuden vuoksi.
Suomessa suuret ikäluokat syntyivät ennen 1950-lukua ja useampana vuonna heitä oli yli 100 000. Nyt suurin osa tästä ikäluokasta on jo jäänyt tai on jäämässä pian eläkkeelle. Tämä aiheuttaa suuria haasteita jo nykyisellään vaikeuksissa olevalle kansantaloudelle.
Samanaikaisesti vuosittaisten irtisanomisten määrä on pysytellyt sitkeästi yli 10 000:ssa, mikä ilmenee SAK:n vuodesta 2006 lähtien keräämistä tilastoista. Tämän lisäksi yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä oli esimerkiksi vuonna 2015 ollut lähes 114 000 työntekijää.
Väitän, että viime vuosina yt-neuvotteluiden määrän lisääntyminen, pelko oman työpaikan menettämisestä ja taloudellisesta epävarmuudesta, näkyy nyt osittain vauvatilastoissa. Samanaikaisesti useamman peräkkäisen vuoden epävarmuus talouden kehityksestä ja tulevaisuuden työpaikoista kalvaa monen mieltä, joten perheen perustamista on lykätty myöhemmäksi parempien aikojen toivossa. Osa suomalaisista on todennut tilanteen ja on jo ottanut ja lähtenyt, kun ei ole löytynyt töitä. Tilastokeskuksen teettämästä raportista käy myös ilmi, että suomalaisia valuu ulkomaille yhä enemmän kuin siltä palaa.
Se, että työikäisiä ihmisiä valuu töiden perässä jopa ulkomaille, syntyvyys on suhteellisen pientä ja väestö vanhenee, merkitsee sitä, että väestön huoltosuhde heikkenee, koska eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Näiden tilastojen valossa johtopäätös on melko selvä.
Pitkällä aikavälillä tällainen kehitys ei ole kansantalouden kehitykselle suotavaa. Nyt on panostettava erityisesti siihen, että kaikki työikäiset pääsevät töihin eivätkä lähde ulkomaille paremman elämän toivossa. Tällöin on myös todennäköisempää, että nyt työiässä olevien perheiden lapset jäävät Suomeen ja myöhemmin suomalaisille työmarkkinoille. Työikäisten avullahan me pidämme yllä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka tarjoaa erilaisia palveluita meille kaikille.
Piia Noronen
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
