Helsingin Sanomat uutisoi 13. marraskuuta, että hallitus aikoo yhtiöittää nykyisiä työ- ja elinkeinotoimistoja sen jälkeen kun uudet maakunnat ovat aloittaneet toimintansa vuonna 2019. Samalla yksityiset yritykset saavat paremmat mahdollisuudet järjestää julkisia palveluita. Tavoitteena on parantaa työttömien palveluita, mutta lopputulos tulee olemaan täysin päinvastainen. Uudistus tulee mahdollisesti lisäämään byrokratiaa ja pompottelemaan työttömiä eri tuottajien luukulta toiselle.
Uudistuksen myötä työvoimapalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan maakuntien järjestettäväksi, jossa hyödynnetään järjestäjä-tuottaja-mallia. Maakunnat toimivat järjestäjinä, jolloin ne ovat vastuussa työvoimapalveluiden saatavuudesta, määrärahojen käytöstä sekä tietyistä viranomaisille kuuluvista tehtävistä, kuten työttömyysturvasta. Maakunnalla on mahdollisuus ostaa palveluita joko yhdistykseltä, julkisomisteiselta yhtiöltä tai yksityisiltä yhtiöiltä. Miten käy siis esimerkiksi työttömän Maija Meikäläisen, jonka täytyy ottaa töitä 80 kilometrin säteeltä kotipaikaltaan? Kasvaako riski siihen, että hänen on asioitava monen eri palveluntuottajan kautta ennen työnsaantia?
Uudistus tehdään siirtymällä kilpailulliseen tuotantomalliin, jossa tarkoituksena on löytää työttömille töitä nykyistä paremmin. Työttömien määrä ei vähene sillä, kuinka tehokkaasti työttömiä pystytään vastaanottamaan eri työllisyyspalveluissa vaan sillä, että Suomeen luodaan lisää työpaikkoja. Riskinä uudistuksessa on se, että yksityiset toimijat keräävät rusinat pullasta ja tarjoavat palveluita vain parhaimmille työmarkkinakelpoisille työttömille. Entä jos julkisomisteisille yhtiöille jäävät hoidettavaksi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistettävät henkilöt?
Todennäköisesti myös erilaisten henkilöstöpalveluyritysten määrä kasvaa. Jos katsotaan nykyisiä henkilöstöpalveluihin erikoistuneita yrityksiä, niin suurimmalla osalla on jokin tietty preferoitu toimiala, johon he vuokraavat henkilöstöä, kuten siivouspalveluihin, ravintola- ja kaupan alalle, rakennusteollisuuteen jne. Miten käykään uudistuksen myötä ihmisen mahdollisuuden työllistyä eri aloille, jos nämä työllisyyspalveluita tuottavat yritykset ovat erikoistuneet vain jonkun tietyn alan henkilöstöpalveluihin? Hallitus on peräänkuuluttanut työmarkkinoiden joustavuutta, mutta tällä toimenpiteellä työmarkkinoita itseasiassa kangistetaan.
Nykyisissä TE-toimistoissa on paljon kehitettävää, kuten uraohjaukseen, haastatteluihin, koulutukseen, yms. liittyvissä kysymyksissä, mutta sekavien palveluluukkujen lisäämisellä ei ongelmaa ratkaista. Uudistuksen myötä työtön Maija Meikäläinen joutuu kilpailullisen tuotantomallin pompoteltavaksi eri palveluntuottajien välillä, eikä kenelläkään ole käsitystä kokonaisvaltaisesti Maijan työllisyystilanteesta. Yhtiöt keräävät rusinat pullasta ja julkisten yhtiöiden hoidettavaksi jäävät vain pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistettävät. Kyllähän tällä kaikella saadaan näyttämään julkinen puoli varsin tehottomalta.
Demarinuorten työelämätyöryhmä
Piia Noronen
Demarinuorten 2. varapuheenjohtaja
