Demarinuorten ja SONKin kesäleirillä saimme kuulla somesotilas James Mashirin kommentin: “En ole koskaan tajunnut, että miten intin käyminen on oikeuttanut miehet puhumaan ulko-ja turvallisuuspolitiikasta”. Jäin pohtimaan hänen kommenttiaan vielä leirin jälkeenkin. Miksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu jää usein miesten käsiin ja naisten asioiksi mielletään esimerkiksi ympäristö- ja sosiaali-ja terveysasiat?
Tilastotietojen mukaan kuluvana vuonna naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen oli eniten hakijoita Suomen historiassa. Naispuolisia hakijoita oli yhteensä peräti 842. Heidät on määrätty aloittamaan palveluksensa pääasiallisesti vuoden 2017 tammi- ja heinäkuun saapumiserissä. Myös monet palvelukseen astuneista naisista jatkavat aina johtajakoulutukseen asti. Reserviupseerikouluun asepalveluksen aloittaneista naisista jatkaa keskimäärin noin 10–15 prosenttia eli noin 30–60 naista vuosittain.
Suomen puolustuskyvyn kannalta on hyvä asia, että yhä useampi nainen haluaa suorittaa naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Voisiko olla, että kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja pinnalla ollut turvallisuuspoliittinen keskustelu ovat saaneet myös naiset kiinnostumaan palveluksesta? Näkyyhän kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne myös Suomessa ja koko Itämeren alueella.
Toisaalta saattaa olla myös mahdollista, että Puolustusvoimien antama koulutus, kuten johtajakoulutus, kiinnostaa naisia yhä enemmän. Puolustusvoimien tarjoamalla johtajakoulutuksella on mahdollisuus parantaa asemiaan työmarkkinoilla. Palveluksessa koulutetaan myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ensiaputaitoja, selviytymistaitoja sekä annetaan tietoa psyykkisen että fyysisen terveyden ylläpidosta.
Sosialidemokraattiset Nuoret kannattaa sukupuolineutraalia asepalvelusta. Myös Mashirin mielestä naisten tulisi kuulua asepalveluksen piiriin. Siitä huolimatta, vaikka ei itse kokisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista omakseen, on omaa tietotaitoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta mahdollista kasvattaa hyvin monella tavalla, kuten osallistumalla erilaisiin seminaareihin, lukemalla lehtiä ja tutkimalla internetiä. Intin käyminen ei oikeuta ketään omimaan ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Ulko-ja turvallisuuspolitiikka on myös naisten asia.
Piia Noronen
Demarinuorten 2. varapuheenjohtaja
