Tiistaina 22.3. Eurooppa pysähtyi jälleen, vain noin neljä kuukautta Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Isis oli onnistunut tekemään terrori-iskun Brysselin lentokentälle sekä lähellä EU-toimielimiä olevaan Maelbeekin metroasemalle. Media uutisoi laajasti, että Belgian lähiössä nimeltä Molenbeek on jopa terroristipesäke. Alueella asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, ja siellä esiintyy paljon erilaisia sosiaalisia ongelmia, kuten asunnottomuutta, rikollisuutta ja huumeongelmia.
Suomalainen sosiologi Erik Allardt on kiteyttänyt hyvinvoinnin kolmeen sanaan: having, loving, being. Ne sisältävät aineellisen hyvinvoinnin (having), ihmissuhteet (loving) ja itsensä toteuttamisen (being). Aineellisella hyvinvoinnilla Allardt tarkoittaa sitä, että yksilöllä on mahdollisuus ansaita tuloja oman työnsä kautta, mahdollisuus kouluttautua, mahdollisuus asua haluamassaan paikassa sekä vaalia omaa terveyttään ja hyvinvointiaan.
Toiseksi merkittäväksi hyvinvoinnin tekijäksi hän määrittelee ihmissuhteet. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihminen tuntee kuuluvansa osaksi jotakin yhteisöä. Hänellä on hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet sekä hän tuntee kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa.
Viimeisenä Allardt nostaa esille mahdollisuuden toteuttaa itseään. Siihen kuuluu mm. yksilön vapaa-ajan toiminta, esimerkiksi harrastukset. Myös yksilön tunne siitä, että häntä arvostetaan ja hän on ainutlaatuinen, ovat merkittäviä tekijöitä.
Loppujen lopuksi Allardtin analyysin mukaan hyvinvointipolitiikalla puututaan nimenomaan elämän perusasioihin, työhön, koulutukseen, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Jos mietitään tarkemmin Belgian ja laajemmin jopa koko Euroopan tilannetta, niin Allardtin hyvinvointimallin, having, loving, being-avulla, pystyttäisiin todennäköisesti puuttumaan yksilön kohtaamiin haasteisiin ja ehkäisemään radikalisoitumista.
Jos yksilö tuntee olevansa merkityksellinen yhteisössään, häntä rakastetaan ja hänellä on mahdollisuus aineellisen hyvinvoinnin kasvattamiseen, todennäköisyys sille, että hän radikalisoituu, pienenee. Sosiaalisella integraatiolla on suuri merkitys ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa. Ensisijaisen tärkeää siis olisi, että niin Belgiassa kuin koko Euroopassa pystyttäisiin parantamaan elämän perusedellytyksiä, jotta vastaavanlaiset teot eivät enää toistuisi tulevaisuudessa.
Allardtin having, loving and being -malli on hyvä alku ongelmien ratkaisemiseksi, johon meistä jokainen voi osallistua, vaikkapa tervehtimällä naapuriamme.
Piia Noronen
liittohallituksen jäsen
