Palasin juuri Suomeen lomamatkalta Espanjasta, jossa työttömyys on kivunnut maailman ennätyslukemiin. Myös nuorison työttömyysluvut ovat Espanjassa musertavia. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki koulutuksen ja työttömyyden ulkopuolella olevat nuoret eivät ole työttömiä tahtomattaan tai syrjäytyneitä. Turistin silmin nuorisotyöttömyys ei näkynyt Madridin katukuvassa.
Syrjäytyminen ei ole yksilöllinen ilmiö, vaan yhteiskunnallinen. Aktiivinen nuoruus taas luo pohjaa yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Huomioni kiinnitti Madridissa jo matkani ensimmäisenä iltana se, miten paikalliset nuoret viettivät vapaa-aikaansa. Eräässä baarissa oli ilmainen salsa-tunti, jossa nuoret aikuiset opettelivat tämän lattaritanssin saloja. Ohjaajat huutelivat yksittäisiä neuvoja ja tanssivat oppilaiden kanssa. Tanssiparia vaihdettiin tiuhaan ja virheitäkin tehtiin, mutta se ei menoa haitannut.
Kun sitten tutustuin Madridiin paremmin, huomasin, että myös aikuiset liikkuvat tässä vilkkaassa kaupungissa paljon. Näin kaduilla kaiken ikäisiä skeittareita, pyöräilijöitä, rullaluistelijoita sekä jalkapalloilijoita. Katumuusikoita jäätiin oikeasti kuuntelemaan. Olisi hienoa, jos tällaista rentoa, tasavertaista ja ilmaista harrastustoimintaa saataisiin lisää Suomeenkin, jossa osallistuminen useisiin lajeihin tai kerhoihin on kallista ja vaatii huoltajilta usein aikaa ja vaivaa. Ei vanhemmasta pitäisi tuntua, että lapsen harrastuksesta on vaivaa.
Meillä ei ehkä ole aurinkoista ja lämmintä ympäri vuoden kuten Espanjassa, mutta Suomessa on metsiä ja talviliikuntamahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista jää pitkäjänteisen harrastustoiminnan ulkopuolelle. Pitäisikö siis tukea matalan kynnyksen vapaa-ajan toimintoja enemmän? Vaikka vanhemmilla on tärkeä rooli lastensa ohjaamisessa harrastusten pariin, tarvitaan myös kodin ulkopuolisia innoittajia. Kuntien nuorisotoimilla on tärkeä tehtävä yhteisöllisyyden lisäämisessä.
Ehkä harrastamisen ero maiden välillä liittyy kulttuurisiin seikkoihin. Espanjassa ollaan hyvin yhteisökeskeisiä, mikä johtuu yhteiskunnan erilaisesta rakenteesta verrattuna Suomeen. Toisaalta olin helmikuussa ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena töissä nuorten ampumahiihdon SM-kilpailuissa, Kontiolahdella. Oli hienoa olla mukana tukemassa nuorten urheilua, mutta vielä hienompaa oli nähdä, kuinka eri ikäiset ja -taustaiset ihmiset tekivät yhteistyötä – ilmaiseksi.
Johanna Verho
Itä-Suomen Demarinuorten piirihallituksen jäsen